KVT täytti viime vuonna 75 vuotta. Paria viimeisintä vuotta on varjostanut koronaviruspandemia, ja vuoden 2022 aikana maailmantilannetta heilautti entisestään epävarmempaan suuntaan helmikuusta alkanut Ukrainan sota. Vaikka pandemia pysäytti suurimman osan KVT:n ja monen muun järjestön kasvokkaisesta toiminnasta lähes kahden vuoden ajaksi, pystyimme sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja pitämään KVT:n toimintaa yllä sen asettamissa rajoissa – kotimaan leirejäkin järjestyi lopulta Suomessa asuvien vapaaehtoisten voimin kaksi kumpanakin ”korona-kesänä”.
Tarve ruohonjuuritason vapaaehtoistyössä tapahtuville kohtaamisille ei myöskään ole tuolla välillä kadonnut, vaan on nykyisessä maailmantilanteessa kenties ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan.
Juhlavuoden kunniaksi olemme keränneet yhteen KVT:n vapaaehtoisten ja työntekijöiden kokemuksia vuosikymmenien varrelta sekä ajatuksia vapaaehtoistyön merkityksestä rauhan ja ymmärryksen edistäjänä. Lataa lehti täältä
Olen kuuttakymppiä lähestyvä turkulainen sosiaalityöntekijä, kolmen lapsen äiti. Menneenä kesänä havahduin siihen, että kolmella tyttärelläni oli kaikilla tiivis kesäohjelma, matkoja, kesätöitä ja opintoja ulkomailla. Totesin, että nyt ei auta haikailla itsenäistyvän nuorison perään, vaan on aika kehitellä ihka omaa kesäohjelmaa. Ajatus kansainvälisestä työleiristä oli jo pitempään kutkuttanut mielessä, ja nyt jos koskaan oli mainio tilaisuus tarttua toimeen.
Lyhyellä varoitusajalla kesäkuun puolivälissä aloin tutkia, olisiko sopivaa leiriä tarjolla heinäkuussa. Eteeni osui Puolassa Kaliszin kaupungissa järjestettävä lasten leiri, johon näytti olevan vielä tilaa. Leiristä kerrottiin, että sen järjestää paikallinen Multi.Art -niminen kansalaisjärjestö, ja että leirille osallistuu sekä puolalaisia että ukrainalaisia lapsia. Kuulosti hyvältä! Pikaisesti kyhäsin hakemuksen kasaan, ja jäin jännittyneenä odottamaan vastausta.
Sain pian vihreää valoa, ja aloin järjestellä matkaa. Etukäteisinfoa sain ukrainalaiselta Svitlanalta ja italialaiselta Elviralta, jotka ovat Puolassa työskenteleviä paikallisen KVT:n pitkäaikaisvapaaehtoisia, ja joiden vastuulla oli leirille tulevien vapaaehtoisten vastaanotto. Saavuin junalla Keski-Puolaan Kalisziin 10. heinäkuuta. Kalisz on noin 100 000 asukkaan kaupunki kolmen tunnin junamatkan päässä Varsovasta. Majoittauduin paikallisen yliopiston opiskelija-asuntolaan. Iltaan mennessä saapuivat myös muut vapaaehtoiset, unkarilais-luxenburgilainen Greg ja belgialainen Margot, kumpikin alle kaksikymppisiä nuoria.
Seuraavana aamuna lähdimme Elviran ja Svitlanan johdolla työmaallemme, Multi.Art -järjestön naapurustotalolle. Multi.Artin ylläpitämä naapurustotalo tarjoaa runsaasti yhteisöllistä toimintaa alueen asukkaille. Lasten kesäleiri on yksi Multi.Artin jo perinteeksi muodostuneita toimintamuotoja. Leiri on kaksiviikkoinen päiväleiri ja suunnattu 7-14-vuotiaille lapsille. Kuluneena kesänä tervetulleiksi toivotettiin myös kaupunkiin saapuneiden ukrainalaisperheiden lapsia. Heitä oli leirin runsaasta kahdestakymmenestä osallistujasta vajaa puolet. Puola on kuten tunnettua merkittävä ukrainalaispakolaisten vastaanottaja Euroopassa. Solidaarisuus Ukrainaa kohtaan näkyy Puolassa vahvasti katukuvassa. Ukrainalainen pitkäaikaisvapaaehtoinen Svitlana totesikin, ettei hän ole omassa kotimaassaan nähnyt koskaan niin paljon Ukrainan lippuja kuin Puolassa.
Retkellä Kaliszin historiallisen kaupungin keskustassa
Lastenleirin vetäjät olivat Multi.Artin aktiiveja, nuoria aikuisia – kaikki suurella sydämellä mukana. Leirin teemana oli teatteri, ja Kaliszin kaupunginteatteri oli vahvasti mukana leirin toteutuksesta. Joka iltapäivä kaupunginteatterin näyttelijä veti lapsille teatterityöpajoja, mm. improvisaatioharjoituksia. Leiriohjelma oli muutenkin monipuolinen, ulkoilimme paljon lasten kanssa Kaliszin vehreissä puistoissa, pelasimme pallopelejä, teimme katuliiduilla taidetta eri puolilla kaupunkia ja kävimme taidenäyttelyssä.
Naapurustotalon vieressä oli ”salainen puutarha”, pieni vihreä keidas, jonka portista pääsi sisään vain avaimella. Vietimme paljon aikaa lasten kanssa salaisessa puutarhassa. Rakensimme sinne lasten kanssa majoja, teimme puutarhatöitä ja leikimme. Leirillä vieraili myös kuvanveistäjä, jonka opastamana lapset pääsivät tekemään puutöitä, mm. käyttämään sahaa ja poraa. Lapset rakensivat kuvanveistäjän kanssa puisen ”tilateoksen” puutarhaan.
Minä järjestin leirillä Muumi-työpajan. Mukanani oli Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään -kirja. Luin sen englanniksi ja yksi leirin vetäjistä tulkkasi kertomuksen puolaksi ja Svitlana ukrainaksi. Kuinkas sitten kävikään -kirjassa muumipeikko, Pikku Myy ja Mymmeli päätyvät hurjien seikkailujen jälkeen turvaan Muumimamman luo. Annoin lapsille tehtäväksi pohtia mikä olisi heidän turvapaikkansa, paikka, jossa on hyvä ja turvallinen olla. Lapset piirsivät hienoja kuvia turvapaikoistaan. Monessa kuvassa oli oma koti ja rakkaat ihmiset, monella myös lemmikit, kissat ja koirat mukana. Ukrainalaislapsien kuvissa oli tyypillisesti myös Ukrainan lipun värit.
Lasten piirroksia aiheena oma lempi-/turvapaikka.
Entä, kuinkas sitten kävikään minulle, turkulaiselle kolmen lapsen äidille, joka oli Muumipeikon tavoin lähtenyt seikkailemaan. Sain ikimuistoisen kokemuksen, kohtaamisia lasten kanssa, vaikka yhteinen kieli puuttui, seikkailuja salaisessa puutarhassa, yhteiskunnallisia keskusteluita puolalaisten Multi.Art -kansalaisaktiivien kanssa sekä mieleenpainuvia hetkiä kansainvälisessä vapaaehtoisryhmässämme.
Kansainvälinen työleiri on sukellus omasta arjesta toisenlaiseen todellisuuteen; kohtaamisia, kuuntelua ja oppimista. Matkaan vaan – ja kuinkas sitten kävikään…?
Teksti ja kuvat: Terhikki Mäkelä
Voit lukea lisää tarinoita vapaaehtoistyöstä sivuiltamme täältä.
Lennot sinne ja takaisin kestivät kolme vuorokautta, sillä oli matkustettava Amsterdamin ja Soulin kautta Ulaanbaatariin. Vapaaehtoistyöleiri oli noin 50 kilometrin päässä pääkaupungista länteen, Tuvin maakunnassa, keskellä ei mitään. Tiet puuttuivat osittain tai olivat savivellin peitossa. Mongolia sijaitsee 1200 metrin korkeudessa meren pinnasta. Päivän lämpötila oli + 30, kun taas yöt olivat tuntuvasti viileämpiä. Vaikka maan pääuskonto on islam, siellä ei ollut havaittavissa mitään ulkoista islamiin viittaavaa, ei edes naisten pukeutumisessa.
Nukuimme kivestä rakennetussa talossa, jossa oli huone useine kerrossängyin. Siellä oli järkyttävän kylmä. WC oli ulkona kävelymatkan päässä. Jos tarvitsi lämpimän suihkun, siitä oli sovittava etukäteen veden lämmityksen vuoksi. Netti toimi hyvin. Leirinvetäjänä toimi Padre (en koskaan saanut selville hänen oikeata nimeänsä.) Hän oli monitoimimies ja aina menossa tai tulossa ja aina töissä. Meitä oli vain kaksi leiriläistä, minä ja nuori farmaseuttiopiskelija Liu Etelä- Koreasta. Työpaikkana oli orpokotipoikien kesäpaikka. Eurooppalaiset vapaaehtoiset ovat harvinaisuus. Pääosin vaparit tulevat Aasiasta.
Ensimmäisen viikon vietimme talomme taakse istutettujen puiden oksien leikkaamisessa. Leikattu kohta tuli peittää maalilla. Puun kuoret olivat hauraita ja puut sisälsivät runsaasti nestettä, joten näin estettiin nesteen poistuminen. Puita ei Mongoliassa kasva, vaan ne kasvatetaan eli ovat harvinaisia. Toisella viikolla rakennettiin katettu ulkokeittiö pojille. Neljä metallipilaria maalattiin ja metallilevyistä tehtiin katto. Heillä oli hieno keittiö talossa, mutta jatkuva kuumuus valmistaa ruokaa sisätiloissa ei ole hyväksi. Pojat hoitivat ateriansa ryhmissä. Maan tapaan kuului kolme ateriaa päivässä, eikä mitään välipaloja. Jokainen ateria sisälsi lihaa, ei possua. Kaikki ruoka-aineet pilkottiin noin puolensentin kokoisiksi kuutioiksi. Sen jälkeen kaikki sekoitettiin keskenään, riisi tai perunat mukaan myös eli kaikki yhteen pataan. Kalaa ei syödä lainkaan. Juomana oli tee tai vesi, joka puhdistetaan keittämällä ja suodattamalla.
Iltapäivällä kello 16 oli niin kutsuttua toimistotyötä eli suurimmaksi osaksi englannin kielen opettamista eri tavoin sekä pientä käsillä tekemistä ja tietysti pallopelejä. Me vaparit saimme tilaisuuden kertoa omasta maastamme. Paikan päällä olikin jo Suomen lippu seinällä. Otin mukaan myös suuren kirjan, jossa oli tietoa Suomesta, tavoista, kulttuurista ja kuvia. Pojat olivat tosi kiinnostuneita. Jätin kirjan sinne sekä kilon suklaakarkkeja.
Viikonloppuna Padre vei meidät 300 kilometrin päähän Kansallispuistoon ja Cobin autiomaahan. Asuimme jurtassa, jossa oli lämmin ja hyvä levätä. Joku kävi sulkemassa jurtan katon illalla ja aamulla se avattiin, merkkinä nousta ylös. Aivan mahtava paikka – luonto uskomatonta!
Teksti ja kuvat: Leena Juth
Voit lukea lisää tarinoita vapaaehtoistyöstä sivuiltamme täältä.
Mikä KVT? Mikä vapaaehtoistyö? Missä, miten ja milloin? Voisinko tehdä jotain nyt? Entä ensi syksynä? Tai ensi vuonna? Mitä vapaaehtoistyötä voin tehdä Suomessa? Vastaukset löytyvät KVT:n infoilloista!
Lokakuun etäinfoillassa KVT tarjoaa mahdollisuuden tutustua kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmaan. Tapahtumassa kuulet erilaisista mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistyöhön mm. leirillä tai pitkäaikaisvapaaehtoisena. Lisäksi kerromme eri mahdollisuuksista toimintaan kotimaassa, mm. kotimaan leirit, työryhmät, leirin järjestäminen. Esittelyn jälkeen voit myös kysellä lisää sinua kiinnostavista mahdollisuuksista.
Etsimme osallistujia kahteen eri seminaariin ulkomailla tänä syksynä. Kumpikin matka liittyy EU-rahoitteisiin hankkeisiin, joten matkat korvataan osallistujille ja majoitus ja ruoat paikan päällä kuuluvat myös pakettiin.
Ensimmäinen tilaisuus järjestetään Be the change -hankkeen puitteissa Puolassa 15.-18. syyskuuta ja sen teemana on toiminnan arviointi vapaaehtoistyössä. Tämän hankkeen puitteissa on KVT:lla jo kesän aikana valmisteltu arviointikokeilua, johon mahdolliset osallistujat perehdytetään ennen matkaa.
Toinen tilaisuus tulee Grassroots change -hankkeen kautta 2.-9. lokakuuta Espanjassa ja tässä on kyse koulutuksesta, joka on suunnattu leirinvetäjien valmentajille (ns. training for trainers). Etsimme osallistujaa, joka olisi kiinnostunut tuomaan koulutuksen oppeja myös KVT:n toimintaan.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan jompaan kumpaan hankkeeseen tai haluaisit lisätietoja, laita viestiä elokuun loppuun mennessä. Voimme tarjota paikkoja kiinnostuneille hakijoille jo ennen tätä myös.
Kiinnostaako vapaaehtoistyö Euroopassa tai kauempana? Tervetuloa Kansainvälisen Vapaaehtoistyön Verkosto KaVan infoiltoihin! Tilaisuuksissa saat tietoa vaihtoehdoista lähteä vapaaehtoistyöhön maailmalle KaVan jäsenten kautta ja kuulet vapaaehtoisten kokemuksista.
– ti 6.9.2022 klo 18-20 Helsinki Tilaisuus järjestetään keskustakirjasto Oodin Maijansalissa, johon on esteetön pääsy. Tapahtuma ei vaadi ilmoittautumista, voit tulla mukaan koska vain.
Infotilaisuudet ovat kaikille avoimia ja ne pidetään ainakin pääosin suomeksi. Osallistujat sitoutuvat osaltaan rakentamaan ilmapiiriä, jossa kaikkia kunnioitetaan.
Kansainvälisen Vapaaehtoistyön Verkostoon kuuluvat Allianssin nuorisovaihto, Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry (KVT) ja Maailmanvaihto ry – ICYE Finland. KaVa edistää laadukasta ja vastuullista vapaaehtoistyötä. – Verkoston jäsenet lähettävät vapaaehtoistyöntekijöitä ulkomaille paikallisiin ruohonjuuritason hankkeisiin ja vastaanottavat vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. – Vapaaehtoistyöjaksot kestävät muutamista viikoista vuoteen. – Vapaaehtoistyölle on mietitty tavoite ja tarkoitus eikä toiminnalla tavoitella taloudellista hyötyä. – Vapaaehtoistyön tavoitteena on kulttuurienvälinen oppiminen ja globaalin vastuun sekä aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen. – Suomessa mukaan voi tulla kotikansainvälistymään verkoston vapaaehtoistoimintaan.
Oletko 18 – 30 vuotias nuori, joka haluaa osallistua ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin? Etsimme nyt aktiivisia ja motivoituneita osallistujia kansainväliseen hankkeeseen, jossa pääset luomaan ilmastonmuutoksen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden teemojen ympärille tarinoita ja keskustelua sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.
Hankkeen ensimmäinen kansainvälinen tapaaminen on Espanjassa 18. – 23.7. Matkan tarkoituksena on tutustua aiheeseen sekä opetella oman tarinan kertomista sekä tapoja saada äänensä kuuluviin. Maailma tarvitsee nuorten ääniä!
Matkakulut, majoitus, ruoka sekä kaikki matkaan sisältyvä opetus ovat ilmaisia osallistujille. Majoitus- ja opetustilat ovat esteettömiä. Hae mukaan heti tällä lomakkeella.
Green Diversity?! – Inspiring Youth for Climate action and Justice on Euroopan komission Erasmus + -ohjelman rahoittama hanke. Tätä kaksivuotista strategista kumppanuutta ja hanketta koordinoivat KVT:n kanssa yhteistyössä järjestöt Itävallasta, Saksasta, Italiasta ja Espanjasta. Projektin tavoitteena on osallistaa nuoria ilmastokeskusteluun, sekä luoda järjestöille ja nuorisoalan ammattilaisille työkaluja tukemaan nuorten tarinankerronnan taitoja.
Kattojärjestömme Service Civil International (SCI) tarjoaa kaikille kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille mahdollisuuden tavata ja tutustua erilaisiin vapaaehtoistyöprojekteihin, joita verkostossamme on tarjolla.
Tapahtuma järjestetään maanantaina 9.5. Gathertown-alustalla. Lataa tästä kutsu tapahtumaan ja yksinkertaiset ohjeet Gathertownin käyttöön. Tapahtumatila on verkossa auki koko vuorokauden, mutta klo 10-11 sekä 17-18 on järjestäjien ja osallistuvien järjestöjen puolesta varauduttu olemaan paikalla ja kertomassa erilaisista kansainvälisen vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Voit siis tutustua eri kumppanijärjestöjen infopisteisiin koko päivän ja vaihtaa kuulumisia muiden paikalle sattuvien vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden kanssa, mutta koko vuorokautta ei välttämättä ole järjestöjen edustajia paikalla.
Mikä KVT? Mikä vapaaehtoistyö? Missä, miten ja milloin? Voisinko tehdä jotain nyt? Entä ensi syksynä? Tai ensi vuonna? Mitä vapaaehtoistyötä voin tehdä Suomessa? Vastaukset löytyvät KVT:n infoilloista!
Huhtikuussa järjestettävissä infoilloissa KVT tarjoaa mahdollisuuden tutustua kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmaan. Vapaaehtoistyötä tehdään niin Suomessa kuin ulkomaillakin: Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tapahtumassa kuulet erilaisista mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistyöhön leirillä tai pitkäaikaisvapaaehtoisena. Lisäksi kerromme eri mahdollisuuksista toimintaan kotimaassa, mm. kotimaan leirit, työryhmät, leirin järjestäminen. Esittelyn jälkeen voit myös kysellä lisää sinua kiinnostavista mahdollisuuksista.
Ma 4.4. infoilta järjestetään Rauhanasemalla, Pasilassa (Veturitori 3, 00520 Helsinki). Tilaisuus alkaa klo 18 ja kestää noin klo 20 asti. Tulethan paikalle vain terveenä, käytät maskia ja huolehdit turvaväleistä.
Ke 6.4. infoilta järjestetään Zoom-alustalla klo 18-19:30. Ilmoittaudu etukäteen tästä linkistä: saat paluupostissa varsinaisen liittymislinkin tapahtumaan.
Oletko törmännyt termiin ”toksinen maskuliinisuus”? Haluatko oppia paremmin tunnistamaan ilmiön ja toimimaan sen kanssa vapaaehtoistyössä? Hae mukaan seminaariin, jossa aihetta työstetään yhdessä kansainvälisen porukan kanssa.
”Men who talk much and loudly in group discussions but do little of the care work? Or who make sexist jokes and generally take up more space than FLINTA persons (=Females, Lesbians, Inter-, Non-Binary, Trans- and A-Gender Persons)? This sounds familiar and you are annoyed by behaviours like this?
—
“Toxic masculinity” is the term coined for a harmful set of behaviors that some men still continue to uphold. There is nothing toxic about being a man, but some men act in destructive ways based on the gender roles they learned during their socialisation and think that they need to fulfil those: violence, intimidating aggressions, hyper-competitiveness, sexual objectification, and emotional detachment. Misogyny, homophobia, and transphobia are often reinforced through these behaviors. Women, non-binary people, and also other men are the targets of these behaviors. And “toxic” men even direct these behaviors towards themselves because they feel that they do not meet what is required of ”a real man”.”
Kiinnostuitko? Tutustu hankkeen kuvaukseen tarkemmin. Jos kaipaat lisätietoja, voit olla yhteydessä Anniin (). Haku on auki 15.3. asti, tarkemmat tiedot ja hakulinkin löydät ylläolevasta hankkeen kuvauksesta.
