Työleirien taipaleelta

Suomen viime sotien suurien menetysten joukossa oli myös perin pohjin tuhottu Lappi.  Paljon ei apua Suomeen ulkomailta heti sodan jälkeen tullut. Yksi avun muoto oli kuitenkin amerikkalaisten kveekareiden avustustyö.  Se alkoi heti kun asukkaat palasivat Rovaniemen raunioille. Jaettiin ruokaa, lääkkeitä, vaatteita, huopia, kenkiä, telttoja, siemenperunoita, maitopulveria kouluruokaloihin ym. Kaikkea sellaista ”katastrofiapua”, jota Suomi nykyään lähettää eri maihin maailmassa.

Teksti: J. Reinimaa

Avustustyön yhdeksi ja pitkäaikaiseksi muodoksi tuli kylissä pidetyt kansainväliset vapaaehtoiset työleirit. Niihin tuli ihmisiä Suomesta ja ulkomailta. Leireillä autettiin kyläläisiä heidän rakentaessaan uudelleen sodassa tuhotut talonsa.  Toiminnan järjestämisessä oli mukana monta suomalaista kansalaisjärjestöä, esimerkiksi Suomen Huolto, Suomen Punainen Risti, Rovalan setlementti Rovaniemeltä, ja Suomen Setlementtiliitto ry, jonka nimi oli silloin Kristillis-yhteiskunnallinen Työkeskusliitto ry. Työleiritoiminnan jatkajaksi perustettiin suomalainen kansalaisjärjestö KVT, Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö ry. KVT jatkaa yhä toimintaansa. Nimi on nyt Kansainvälinen Vapaaehtoistyö. Lyhennys on yhä KVT.

Ensimmäiset työleirit järjestettiin 1946 Rovaniemen Autissa ja Sallan Hirvasvaarassa.

Inarin työleiri 1947. Kuva H. Lutz.

Leirikohteet valittiin yhteistyössä paikallisten jälleenrakennuslautakuntien ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Työ oli pääasiassa rakennustyötä. Muutakin työtä tehtiin. Seuraavana kesänä oli leirejä jo seitsemän, ja leirit jatkuivat seuraavina vuosina. Toimintaa hoitamaan perustettu KVT, Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö ry, toimii yhä. Työleiritoiminnan seurauksena syntyi myös Viittakiven Opisto, kansainvälinen kansanopisto, vuonna 1951.

Urriaavasta Afrikkaan

Itse olin työleirillä vuonna 1959 Sallan Urriaavassa. Urriaapa oli asumattomaan korpeen rakennettu rintamamieskylä.  Suurin osa kyläläisistä oli muuttanut sinne 1957. Talot olivat keskeneräisiä. Niissä kuitenkin jo asuttiin. Navetat olivat vielä keskeneräisiä eikä monia ollut edes aloitettukaan. Pellot olivat enimmäkseen raivaamatta. Kylän taloissa leiriläiset auttoivat kaikessa, missä tarvittiin. Rakennettiin navettoja, maalattiin ja kunnostettiin taloja, raivattiin peltoa, tehtiin heinää ja kaikkea muuta. Leiri kesti puolitoista kuukautta ja 37 leiriläistä oli noin 10 eri maasta. Kahdeksan tuntia tehtiin työtä päivässä, usein enemmänkin.

Nuori mies vasaran kanssa keskeneräisen rakennuksen vieressä
Vanhan isäntä Kalliaisenahon navetan työmaalla tein kirvesmiehen töitä. Niitä en ennen ollut tehnyt. Mutta tarve oli nyt suuri, joten oli pakko osata. Kuva R. Toivainen.

Minulle tuo leiri oli merkittävä kokemus. Kymmeniä vuosia myöhemmin se johti minut pohtimaan työleirien järjestämistä Afrikassa. Monien mutkien ja monien henkilöiden yhteistyön tuloksena alkoi vuonna 1990 kymmenen suomalaista leiriläistä rakentamaan yhdessä kyläläisten kanssa terveysasemaa tiettömän taipaleen takana olevaan Hombozan kylään Uluguru-vuorilla Tansaniassa. Äetsän seudun kehitysmaaseura antoi leiriläisille rakennuskassaan 3000 markkaa ja leiriläiset sijoittivat kukin omia rahojaan 300 markkaa. Näillä 6000 markalla ostettiin rakennustarvikkeita, sementtiä, puutavaraa, kattopeltiä sekä ovat ja ikkunat. Rakennus saatiin kolmessa viikossa vesikattoon. Kylässä ei ollut savea, joten tiiliä ei voitu tehdä ja polttaa, vaan rakennus muurattiin luonnonkivistä. Se olikin työleiriläisille uusi kokemus. Kaikki kyläläiset olivat innolla työssä.

Suomelaiset ja tansanialaiset vapaaehtoiset kantavat rakennuskiviä
Hombozan kylän terveyskeskuksen rakennustyössä 1990.  Luonnonkivistä terveysasema muurattiin.  Tällainen rakentaminen oli minulle uutta ja outoa. Kuva J. Reinimaa.

Samaan aikaan aloitettiin lähistöllä kaksi muuta työleiriä, Tangenin ja Changarawen kylissä, niissä molemmissa oli kymmenen suomalaista vapaaehtoista. Toisessa kylässä rakennettiin kyläterveysasemaa, toisessa kansakoulua. Mukana olivat Harjavallan Kehitysmaakauppayhdistys ja Tushikamane ry.

Toimintamalli

Kehittyi toimintamalli, jossa oli mukana neljä tahoa: Kyläläiset, jotka halusivat osallistua kylänsä kehittämiseen ja tehdä tämän saavuttamiseksi palkatonta talkootyötä. Paikallisviranomaiset, jotka auttavat ja neuvovat rakentamisvaiheessa sekä toimittavat tarvittavan henkilökunnan ja huolehtivat valmistuneen rakennuksen toiminnasta.  Suomalainen kansalaisjärjestö, joka omillaan sekä ulkoministeriön myöntämillä varoilla hankkii rakennustarvikkeet paikallisesti Tansaniasta. Suomesta tulleet vapaaehtoiset leiriläiset, jotka kustantavat itse omat matkansa ja ylläpitonsa kylässä ja tekevät työtä palkatta. Hankkeet olivat kyläläisten vastuulla ja heidän johdossaan. Työleiriläiset tekivät työtä yhdessä kyläläisten kanssa.

Leireille lähtijöitä on ollut aina tarpeeksi, vaikka mitään varsinaista tiedotustoimintaa ei ole harjoitettukaan. Kyläläiset ovat olleet innostuneita ja hankkeet on aina rakennettu valmiiksi. Ulkoministeriö on aina myöntänyt rakennustarvikkeisiin haetut avustukset. Tansanialaisten paikallisviranomaisten kanssa ei ole ollut ongelmia, vaan paikallisviranomaiset ovat suhtautuneet hankkeisiin erittäin myönteisesti.  Viittakiven tuki ry aloitti kyläterveysasemien sarjan vuonna 1991 Ruahan kylässä. Terveysasemia rakennettiin vuosien mittaan viisi.

Tiilistä rakennettu peltikattoinen yksikerroksinen koulu.
Msingin kylän ensimmäinen työleirillä rakennettu kansakoulu valmistuttuaan 1992. Tehtiin sementtitiilistä. Sementtitiilet tehtiin työleirin aikana, samoin perustus. Kyläläiset jatkoivat työn loppuun. Kuva J. Reinimaa.

Vuonna 1991 alkoi Msingin ystävyysseura ry:n ensimmäinen työleiri pienessä Msingin kunnassa kaukana Tansanian sisäosissa. Työleirillä aloitettiin Msingin kylän uuden kansakoulun rakentaminen. Msingi on Hauhon ja Janakkalan kuntien ystävyyskunta. Yhteistyö Msingin kunnan kanssa on aloitettu 1985 ja se on jatkunut jo yli 30 vuotta ja saanut monia muotoja. Kunnan kaikkiin kolmeen kylään on työleireillä rakennettu uudet kansakoulut. Kunnan kolmen kylän yhteinen terveysasema on myös rakennettu. Paljon muuta toimintaa on ollut ja ystävyyskuntatoiminta jatkuu yhä.

Setlementtinuorten liitto ry liittyi toimintaan mukaan vuonna 1994, jolloin työleirillä alettiin kyläläisten kanssa rakentaa kansakoulua Lubungon kylään Morogoron läänissä. Edellisenä vuonna oli käyty neuvottelemassa kouluviranomaisten kanssa aloitettavista hankkeista ja laadittu kolmivuotinen suunnitelma kyläkansakoulujen rakentamisesta. Se on jatkunut alustavan kolmivuotiskauden jälkeen monet vuodet.

Työleirejä on Tansaniassa (kolme Zimbabwessa) ollut tähän mennessä 64. Niihin on osallistunut noin 450 vapaaehtoista työleiriläistä, enimmäkseen suomalaisia. Tansanialaisia vapaaehtoisia kyläläisiä on ollut jokaisessa kylässä satoja, varmaankin yli 10 000 yhteensä. He kaikki ovat kokeneet, että omaa elinympäristöä voi parantaa omalla työllä yhteisvoimin.

Suomalaiset ovat saaneet oikeamman käsityksen afrikkalaisten kyläläisten elämästä. Erilaisen ja todemman kuvan, kuin kuva, jonka turistimatkalla saa. Molemmat osapuolet ovat oppineet toisistaan paljon.

Urriaapa ei ole unohtunut

Soitin kymmenkunta vuotta sitten Urriaapaan. Umpimähkään yhteen kylän taloista ja kysyin puhelimeen vastanneelta isännältä, mahtaako kylässä kukaan muistaa työleiriä, joka siellä oli viitisenkymmentä vuotta sitten. ”Totta kai”, sanoi nykyinen isäntä Erkki Jokelainen, ”minäkin muistan, olin silloin yhdeksänvuotias ja meidän talossamme oli töissä Mike ja Gitta”. Porvoolaistyttö Gitta ja irlantilainen Mike menivät sittemmin naimisiin ja asuivat Helsingissä. ”Ja muistaa täällä moni muukin sen työleirin ja leiriläiset”, sanoi Erkki. 

Vuonna 2009 sain yllättäen puhelun Urriaavan kylästä. Soittaja ilmoitti, että tänä vuonna tulee 50 vuotta Urriaavan kylän työleiristä ja olisi syy pitää täällä kylässä juhlat. Valitettavasti en silloin tavoittanut entisiä työleiriläisiä, jotka olisivat voineet lähteä juhliin.

Tärkein työleirien saavutus on tietenkin kylän hankkeen toteuttaminen kyläläisten kanssa.  Työleireillä tehdään työtä kyläläisten kanssa, ja se yhteistyö nimenomaan on tärkeää. Mutta leirillä ja kylässä tapahtuu muutakin kuin työnteko. Se on myös tärkeää. Se jää myös ihmisten mieleen, siis tuo mahdollisuus kohdata samalla tasolla, yhteisen työn puitteissa. Siinä eivät kieliongelmat ole esteenä. Tämä on ollut merkityksellistä sekä työleiriläisille että kyläläisille.

Skotti James Pringle päätti Urriaavan työleirin vuonna 1959 leirikertomuksen sanoihin: ”Me, jotka tänä vuonna tulimme Urriaapaan, uskoimme me sitten Jumalaan tai ihmisyyteen, saimme kokea, että uskoamme vahvistivat ja täydensivät ne siteet, jotka leiriläisten ja Urriaavan kyläläisten keskuudessa syntyivät.”

Pari kuukautta sitten sain kirjeen Minnesotasta, USA:sta. Sen oli lähettänyt Richard. Dickiksi me häntä silloin Urriaavan työleirillä sanoimme. Pitkä poika Tanskasta, myöhemmin muuttanut Yhdysvaltoihin. Urriaavan työleirin jälkeen emme ole missään yhteydessä olleet, kuuteenkymmeneen vuoteen. Kirjeen hän oli lähettänyt osoitteeseen, jossa en ole kolmeenkymmeneen vuoteen asunut. Postilla oli kestänyt pari kuukautta, ennen kuin löysivät nykyisen osoitteeni.

Vuonna 2019 heinäkuussa kävin Urriaavassa. Siis toisen kerran vuoden 1959 jälkeen. ”Sallan sota-ajan ja jälleenrakennuksen ajan museo” ei ollut työleiristä mitään kuullut mutta toivoivat kokoelmiinsa Urriaavan työleirin valokuvani. Löysin puhelimeen myös Urriaavan kylässä asuneen miehen. Työleirin aikana hän oli 20-vuotias ja muistaa työleirin hyvin. Koko ikänsä hän oli asunut Urriaavan kylässä. Vasta nyt iäkkäänä hän on muuttanut kirkonkylään. Talo on yhä paikallaan Urriaavassa ja kunnossa. On ollut kuusikymmentä vuotta. Kesät asuvat vaimonsa kanssa Urriaavassa. Talvet kirkonkylässä.

Erkki Jokelainen vaimoineen asuu yhä Urriaavassa. Tuossa talossa, jota rakentamassa minäkin olin silloin kuusikymmentä vuotta sitten kun hänen isänsä Edvard Jokelainen oli isäntänä.  Erkki oli silloin 12-vuotias. Nyt on ikävuosia tullut kuusikymmentä lisää. Työleirin hän muistaa yhä hyvin, minutkin. Minä en häntä, kun lapsia oli niin paljon. Talo on hienossa kunnossa. Navetta rakennettiin silloin myös ja se seisoo vielä paikallaan, vaikka lehmiä ei enää ole. Kahvipöydässä Erkin ja hänen vaimonsa kanssa syötiin leipäjuustoa ja lakkahilloa sekä kampanisuja, täsmälleen samoin kuin kuusikymmentävuotta sitten. Niitä syödessäni katselin hyvätuulista Erkkiä ja ajattelin noita Tansanian syrjäkylien työleirejä. Täältä Sallan Urriaavasta ne oikeastaan alkoivat.   Kuusikymmentä vuotta sitten.  

Alla kuva Jokelaisten talosta nyt vuonna 2019. Kuusikymmentä vuotta vanha talo on erinomaisessa kunnossa, ympärillä hyvin hoidetut nurmikot ja puutarha. Silloin, vuonna 1959, rakennettu sauna on yhä käytössä.

Punainen puutalo, pihanurmi edessä ja puita takana.
60 vuotta aiemmin rakennettu talo, jota oltiin myös työleirin voimin tekemässä. Kuva J. Reinimaa.

Vastuullisen vapaaehtoistyön työpaja ke 25.11.

Onko vapaaehtoistyö pyyteetöntä auttamista? Millaisia ennakko-oletuksia voi kätkeytyä hyvien aikomusten taakse? Minkälaisia valta-asetelmia kansainväliseen vapaaehtoistyöhön liittyy? Näitä kysymyksiä pohditaan KVT:n verkkotyöpajassa keskiviikkona 25.11. klo 18-20.30. Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Aiempaa vapaaehtoistyökokemusta ei edellytetä vaan kaikki voivat osallistua.

Työpaja järjestetään verkossa Zoom-alustalla. Ilmoittaudu etukäteen täällä. Ilmoittauduttuasi saat varsinaisen osallistumislinkin työpajaan automaattisesti.

Ilmoittautuneille lähetetään myös pieni ennakkotehtävä sähköpostilla aiheeseen virittäytymiseksi.

Ihmisiä piknikillä ulkona

Leirinjärjestäjien haku käynnissä

Tiedätkö työn, joka kaipaa tekijöitä?

Maalausta kaipaava kylätalo, siistimistä tarvitseva ulkoilualue, jokavuotinen paikallistapahtuma ilman riittäviä apukäsiä tai vaihtelua ohjelmassa… Vai ehkä sittenkin verkkokampanjan työstäjiä tai tausta-aineiston kerääjiä? 

Järjestä kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri tai vinkkaa asiasta tutulle! KVT etsii leirijärjestäjiä vuodelle 2021!

KVT järjestää vuosittain Suomessa noin 10 kansainvälistä vapaaehtoistyöleiriä, jotka tukevat erilaisten yleishyödyllisten tahojen toimintaa.  KVT:n kautta saapuvat vapaaehtoiset kitkevät luomupeltoja, leikkivät lasten kanssa, auttavat kylätilojen korjaustöissä ja perinnemaisemien entisöimisessä sekä kulttuuritapahtumien järjestämisessä. 

Vuonna 2020 koronapandemian takia lähdettiin myös kansainvälisen verkostomme voimin kehittämään etäosallistumisen mahdollistavia virtuaalileirejä.

Mikä ihmeen leiri?

  • Leirille osallistuu n. 8-14 vapaaehtoista sekä Suomesta että ulkomailta ja 2 suomalaista leirinvetäjää. 
  • Leiri kestää kymmenestä päivästä kolmeen viikkoon.
  • Leirillä tehdään käytännönläheistä työtä, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa.
  • Leirin voi järjestää yleishyödyllinen yhteisö, esimerkiksi yhdistys, oppilaitos, kunnallinen nuorisotoimi, osuuskunta tai seurakunta.
  • Leirin järjestävä yhteisö tarjoaa talkooperiaatteen mukaisesti vapaaehtoisille ylläpidon sekä työnohjauksen.
  • Useimmat leirit järjestetään kesällä, mutta leirin järjestäminen myös muuhun vuodenaikaan on mahdollista.
  • KVT rekrytoi vapaaehtoiset sekä auttaa käytännön asioiden hoitamisessa.

Miten virtuaalileiri eroaa perinteisestä leiristä?

Virtuaalileirin kesto voi olla lyhyempi, esimerkiksi 5-7 päivää, ja leirijärjestäjä tarjoaa vain työnohjauksen ja tarvittavat ohjelmat työtä varten, ei siis ylläpitoa. Virtuaalileiri mahdollistaa osallistumisen ilman matkustamista. 

Virtuaalileirillä voidaan esimerkiksi työskennellä jonkin kampanjan parissa, kerätä tietoa erilaisista teemoista, tuottaa ja jakaa tiedotusmateriaalia, päivittää wikipediaa, osallistua mapathoniin tai opiskella uusia taitoja yhteisön hyväksi. Virtuaalileirillä tehdään siis niitä kaikkia tehtäviä mitä tehdään vapaaehtoisvoimin verkossa ja etänä muutenkin. Virtuaalileiriin voi kuulua myös vapaaehtoisten kotipaikkakunnillaan tekemät tehtävät.

Virtuaalileiri kannattaa järjestää kesän lomakauden ulkopuolella.

ihmisiä pukemassa linnunpelättejä

Miksi järjestäisin leirin?

Leiri on hyvä tapa saada hoidettua tehtävä, jolle ei tunnu löytyvän aikaa tai tekijöitä. Leirin avulla saatte myös näkyvyyttä yhdistyksenne toiminnalle ja kotipaikallenne, levitettyä osaamistanne sekä innostettua uusia ihmisiä leirin teeman pariin.

Parhaimmillaan leirit elävöittävät paikallisyhteisöjä ja luovat monikulttuurisia kohtaamisia pienille paikkakunnille. Jos yhdistyksesi tai yhteisösi on vailla reipasta talkooapua, älä epäröi ottaa yhteyttä! 

Mitä leirin järjestäminen maksaa?

Leirin järjestäjät maksavat KVT:n yhteisöjäsenmaksun, joka on 200 euroa vuonna 2021. 

Lisäksi perinteisillä leireillä leirinjärjestäjä vastaa leiriläisten majoitus- ja ruokakuluista leirin aikana. Ruokabudjetti on useimmilla leireillä noin 1500 euroa kun leiri kestää 10 päivää ja osallistujia on 10. Virtuaalileireillä ruoka- ja majoituskuluja ei tule, joten järjestäminen on halvempaa.

Millaisia leirejä on aiemmin ollut?

Ylen tekemä videopätkä Äijälän perhekodin leiristä

Video Mankilan leiristä 2017

Videokoonti kesän 2016 leireistä

Video Tavastkengän leiristä

KVT:n vapaaehtoisten tarinoista löydät myös kokemuksia aiemmilta leirijärjestäjiltä (mm. Porvoo, Mäntsälä, Veneskoski, Forssa). 

Vuonna 2020 suuri osa alkukesän leireistä jouduttiin perumaan, mutta loppukesästä järjestettiin kuitenkin 2 kansainvälistä leiriä Suomesta tulevien vapaaehtoisten (niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajien) voimin. Löydät Elonkierron leiristä kertovan lehtiartikkelin Forssan lehdestä.

Kiinnostuitko? 

Täytä alustava kysely  (virtuaalileiriä suunnitteleville on oma alustava kysely) tai lue lisää leirinjärjestämisestä nettisivuiltamme. Leirijärjestäjän oppaasta saat paljon lisätietoa. Meihin voit myös olla yhteydessä kaikkien leireihin liittyvien kysymysten kanssa:

Huom! Kaikessa toiminnassa huomioidaan viranomaisten ohjeet ja suositukset koronavirustilanteessa esim. matkustus- tai kokoontumisrajoitusten suhteen. Seuraamme tilanteen kehittymistä niin Suomessa kuin maailmalla ja toimintaa mukautetaan erilaisten tarpeiden huomioimiseksi mm. avaamalla uusia osallistumiskanavia vapaaehtoisille, kannustamalla etäyhteyksien hyödyntämiseen ja tukemalla leirinjärjestäjiä leirien suunnittelussa ja turvallisessa toteuttamisessa.

ihmisiä hiomassa Rauhanaseman tuoleja

KVT:n johtokunta etsii joukkoonsa uusia jäseniä

Onko sinulla kokemusta vapaaehtoistyöstä tai järjestötoiminnasta KVT:ssä tai muualla? Jaatko KVT:n arvot ja olet halukas edistämään ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja rauhaa? Hae mukaan KVT:n johtokuntaan!

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry on toiminut rauhan ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi ihmisten välille jo yli 70 vuoden ajan. KVT järjestää vuosittain eri puolilla Suomea vapaaehtoistyöleirejä, joille osallistuu ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Leirillä työskennellään yhteisen tavoitteen eteen, mikä auttaa käsittelemään ennakkoluuloja ja kaatamaan raja-aitoja. KVT:n toiminta on ruohonjuuritason rauhantyötä, joka nojaa yhdessä tekemiseen ja yhdenvertaisuuteen.

KVT:n johtokunta, tuttavallisemmin johtis, on KVT:n jäsenten äänestämä joukko aktiiveja, jotka päättävät järjestön asioista sekä suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa. Johtiksen jäsenenä pääset osaksi KVT:n tekemää rauhantyötä, saat uusia kokemuksia ja tutustut mahtaviin tyyppeihin Suomessa ja maailmalla. Johtislaisena kehität taitojasi perinteisen hallitustyöskentelyn lisäksi osallistumalla tapahtumiin, koulutuksiin ja seminaareihin.

Johtokunnassa löytyy tekemistä sekä jo järjestö- ja johtokuntamaailmaa tunteville että siihen vasta tutustuville. Tärkeintä johtislaiselle on KVT:n arvomaailman jakaminen, johtokuntatyöskentelyyn aktiivinen osallistuminen sekä into olla mukana vaikuttamassa. KVT:llä et ole kumileimasin!

Kiinnostuitko? Lähetä KVT:n puheenjohtajalle Anni Lamposelle () lyhyt vapaamuotoinen esittely itsestäsi 15.11.2020 mennessä. Kerro esittelyssä ainakin kuka olet, miten hyvin tunnet KVT:n ja miksi johtokunnan jäsenyys kiinnostaa sinua. Annilta saat myös vastauksen johtistyöskentelyyn liittyviin mieltä askarruttaviin kysymyksiin – ota rohkeasti yhteyttä! Johtokunnan vuoden 2021 uudet jäsenet valitaan KVT:n syyskokouksessa 19.11.2020.

Tule mukaan, täällä on kivaa! KVT:ssä on parasta myös se, että mukaan on niin helppo tulla: jokaiselle löytyy varmasti omannäköistä ja mielekästä puuhaa. KVT edustaa mielestäni hyvin elinikäistä, informaalia oppimista, jossa jokainen voi maailmanparannuksen ohessa kehittää itseään minkä ikäisenä ja missä elämäntilanteessa tahansa.

Saara Kytömäki

KVT:n johtokunnan jäsen 2016-2017

Päivitys KVT:n linjaukseen koronatoimenpiteistä

KVT:n johtokunta käsitteli kokouksessaan 25.6. koronavirustilannetta ja sen vaikutuksia KVT:n toimintaan. Matkustus- ja tapaamisrajoitusten hellitettyä alamme jälleen järjestää fyysistä osallistumista edellyttävää toimintaa 1.8. alkaen. Näin ollen Suomessa järjestetään kaksi vapaaehtoistyöleiriä elokuussa, kuitenkin niin, että leirille otetaan vapaaehtoisia ulkomailta vain niistä maista, joista saa Ulkoministeriön suosituksella vapaasti matkustaa. Kannustamme myös suomalaisia vapaaehtoisia osallistumaan Suomen leireille.

Ulkomaille suuntautuvaan vapaaehtoistyöhön pääsee myös rajoitetusti 1.8. alkaen. Noudatamme tässäkin Ulkoministeriön matkustussuosituksia, emmekä välitä vapaaehtoisia maihin, jonne ei suositella matkustettavan. Tilanne arvioidaan kunkin vapaaehtoisen kanssa kuukautta ennen projektia.

KVT noudattaa kaikessa toiminnassa vastuullisuuden periaatetta eikä tässä tilanteessa kansainvälistä liikkuvuutta voi kaikkialla maailmassa edistää. Haluamme kuitenkin toiminnallamme rakentaa rauhaa niillä alueilla, joilla se on mahdollista niin Suomessa kuin ulkomailla sekä tarjota vapaaehtoisillemme mielekästä tekemistä turvallisesti. 

Johtokunta ja työryhmät suunnittelevat edelleen myös verkossa toteutettavaa korvaavaa toimintaa. Tulossa on vielä mm. vastuullisen vapaaehtoistyön työpaja, kansainvälisiä etäkahvitteluja ja KVT:n infoilta. Tiedotamme näistä nettisivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa. Nostamme myös esille kumppanijärjestöjemme maailmalla tekemiä aloitteita, joihin voit osallistua etänä.

Seuraamme edelleen koronatilanteen kehittymistä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ja keskustelemme säännöllisesti myös kansainvälisen verkoston Service Civil Internationalin (SCI) kanssa. Tiedotamme kaikista uusista päätöksistä nettisivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, SCI:n yhteisistä päätöksistä tulee tiedotteet SCI:n sivuille.

Mikäli sinulla on kysyttävää KVT:n päätöksistä tai toiminnasta, voit olla yhteydessä KVT:n toimistoon: .

Vapaaehtoispäivät la 3.10. Zoomissa

Hyvä KVT:n vapaaehtoinen,
tervetuloa KVT:n Vapaaehtoispäiville la 3.10.2020!

Tule kokemaan vapaaehtoistyön tunnelmaa ja tutustumaan muihin Suomessa ja maailmalla vapaaehtoistyössä olleisiin! Vaikka kulunut kevät ja kesä on ollut hankalaa aikaa vapaaehtoistoiminnan ja varsinkin kansainvälisen liikkuvuuden kannalta, on silti tärkeää päästä purkamaan kokemuksia ja oppimaan toinen toisiltamme.

Vapaaehtoispäivät on tarkoitettu kaikille KVT:n toiminnassa mukana olleille: ulkomailla tai kotimaassa leirillä olleille, pikäaikaisvapaaehtoisena olleille, ESC-projekteissa olleille, leirijärjestäjille, paikallisryhmissä ja tapahtumissa mukana olleille jne.

Vapaaehtoispäivät on perinteisesti järjestetty fyysisena tapahtumana, mutta tänä vuonna haluamme ottaa huomioon korona-tilanteen ja maantieteelliset etäisyydet vapaaehtoisten välillä, joten ensimmäistä kertaa Vapaaehtoispäivät järjestetään verkossa Zoomin välityksellä!

Vapaaehtoispäivät alkavat lauantaina 3.10. klo 10:00 Zoomissa ja kestävät noin klo 14 asti. Päivän aikana tutustutaan toisiimme ja jaetaan kokemuksia, pidetään palautetyöpajat erilaisia vapaaehtoistöitä tehneille sekä perehdytään KVT:n toimintaan ja eri tapoihin olla mukana.

Ilmoittautuminen on auki ke 30.9. asti. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZMsf-2pqj4jHtWaNefuvkUEfWb0nR_50dFs (Huom! Ilmoittauduttuasi saat viestin ja osallistumislinkin itse tapahtumaan sähköpostitse)

Tervetuloa mukaan!

Vapaaehtoistyöleirille kotimaassa

Vapaaehtoistyöleirillä saat mahdollisuuden tutustua Suomeen uudesta vinkkelistä, tapaat uusia ihmisiä ja osallistut paikallisyhteisön toimintaan. Unohtumattomat kokemukset ja uuden oppiminen eivät välttämättä vaadi kauas matkustamista.

Koska kansainvälinen liikkuvuus ei ole tällä hetkellä kaikille helppoa, päätimme avata kotimaan leirit myös Suomesta tuleville vapaaehtoisille haettaviksi. Näin useammilla on mahdollisuus tänäkin vuonna osallistua vapaaehtoisena ruohonjuuritason rauhantyöhön!

KVT järjestää kesällä 2020 kaksi vapaaehtoistyöleiriä, joihin voivat nyt hakea mukaan myös Suomessa asuvat vapaaehtoiset:

Organic Farming at Vanhamäki Centre for Common Good, 12.-26.8.2020, Suonenjoki

Sustainable Food Locally and Globally, 24.8.-8.9.2020, Jokioinen

Voit katsoa kuvaukset leireistä nettisivuiltamme.

Vapaaehtoistyöleirille Suomessa haet mukaan samoin kuin leireille ulkomailla leiritietokannan kautta. Normaalin leirikoordinaatiomaksun sijaan maksat alennetun 55€ leirikoordinatiomaksun KVT jäsenmaksun lisäksi. Lue lisää leirille hakemisesta tai KVT:n jäsenyydestä. Leirillä sinulle tarjotaan ruoat ja majoitus, matkakuluista leirille vastaa kukin leiriläinen itse. Vaikka leiri toteutetaan kotimaassa, on osallistujilla silti hyvä olla hallussa englannin perusteet, sillä leirit ovat avoinna myös kansainvälisille vapaaehtoisille.

vapaaehtoinen työntää toista kottikärryissä

Leirinvetäjäksi ehtii vielä!

Haluatko saada työkokemusta ryhmänohjaajana, toimia rauhan ja kulttuurienvälisen ymmärryksen puolesta sekä nähdä Suomea eri vinkkelistä? Etsimme vapaaehtoisia vetäjiä vielä seuraavalle leirille:

SUSTAINABLE FOOD LOCALLY AND GLOBALLY 24.8.-8.9.2020

Leirinvetäjän tehtävänä on toimia linkkinä leiri-isännän, leiriläisten ja KVT:n toimiston välillä. Leirinvetäjät kirjoittavat leiri-isäntien ja KVT:n avustuksella leirikirjeet osallistujille ennen leiriä. Leirin alussa he toimivat ryhmän vastaanottajina, auttavat vapaaehtoisia ryhmähengen muodostamisessa sekä leiri-isäntää yleisessä koordinoinnissa. Varsinainen työnohjaus on kuitenkin leiri-isännän vastuulla, sillä vetäjät ovat vapaaehtoisia muiden vapaaehtoisten joukossa ja tekevät työtä siinä missä muutkin leiriläiset. Leirin jälkeen vetäjät kirjoittavat KVT:lle leiristä raportin.

Leirinvetäjälle tärkeintä on avoin, reipas ja ennakkoluuloton asenne. Aiempi kokemus vapaaehtoistyöleiriltä tai ryhmien vetämisestä on eduksi. Myös englannin kielen taito on tarpeen. Leirin vetämisestä ei makseta palkkaa, mutta matkat leiripaikkaan korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan ja leirillä majoitus ja ruoka tarjotaan kaikille osallistujille.

Tulevan kesän leirinvetäjille järjestetään valmennus Helsingissä. Valmennuksessa käsitellään leirinvetäjän tehtäviä, kulttuurien kohtaamista, erilaisia ryhmätyömetodeja, mahdollisia ongelmatilanteita sekä kuullaan kokemuksia leirin vetämisestä. Valmennukseen osallistuminen on edellytys leirinvetäjänä toimiselle. Kaikille osallistujille maksetaan matkakorvaukset valmennukseen.

Voit katsoa kuvaukset leireistä täältä.

Lue täältä lisää leirinvetäjänä toimimisesta, valmennuksesta ja hakemisesta. Voit myös tutustua vapaaehtoisten kertomuksiin niin Suomen leireiltä kuin muistakin kansainvälisistä projekteista.

Jos kiinnostuit, otathan yhteyttä KVT:n toimistoon:

Infoilta vapaaehtoistyöstä to 9.7. klo 18-19:30 (verkossa)

Mikä KVT? Mikä vapaaehtoistyö? Missä, miten ja milloin? Voisinko tehdä jotain vielä tänä kesänä? Mitä vapaaehtoistyötä voin tehdä Suomessa? Vastaukset löytyvät KVT:n infoillasta!

Verkossa järjestettävässä vapaaehtoistyön infoillassa KVT tarjoaa mahdollisuuden tutustua kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmaan. Vapaaehtoistyötä tehdään niin Suomessa kuin ulkomaillakin: Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vapaaehtoistyöhön ei ole yläikärajaa.

Asiasta kiinnostuneilla on tilaisuuden aikana mahdollisuus tavata järjestön jäseniä sekä vapaaehtoistyöleireillä tai pidempiaikaisessa vapaaehtoistyössä maailmalla olleita vapaaehtoisia. He kertovat omista kokemuksistaan sekä vastailevat mielellään erilaisiin projekteihin ja vapaaehtoistyöhön liittyviin kysymyksiin. Infoillassa keskitytään tällä kertaa enemmän Suomessa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan, sillä KVT seuraa Ulkoministeriön matkustussuosituksia eikä toistaiseksi välitä vapaaehtoisia kuin niihin maihin, joihin saa matkustaa vapaasti.

Tapahtuma järjestetään Zoom-alustalla. Ilmoittaudu etukäteen tästä linkistä: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZUvce6spzojHtKkY5KcWOifgRWq595JMO_d. Saat paluupostissa liittymislinkin.

Luvassa on mielenkiintoisia tarinoita, mukavaa jutustelua ja hyvää seuraa. Tule mukaan!

Osallistu virtuaalileirille!

13.-17.7. Alternative consumption- another system is possible

This workcamp aims to be a space to become aware of the current production model, and the existing alternatives to it. The idea is to make it a very practical space, where you can combine expert talks with participatory workshops an learning sessions. We will learn new forms of consumption, and small changes that we can introduce in our daily lives. We will exchange knowledge, experience, good practices with international volunteers, The online workcamp gices a great opportunity to volunteer, meet new people and thing about bringing changes to your local community from the know-how that we will work on during the online sessions.

More info and applications in the camp database. Volunteers in virtual workcamps don’t pay camp coordination fee, only KVT membership is required. Please note that the camp organizer collects a 10€ fee.

27.-31.7. Planting the Feminist SEED: Sensitize – Empower – Engage – Dare!

Promoting global justice, equality and peace within the oppressed groups of the society and mutual understanding is one of the main focuses of SCI Catalunya. The aim of this online camp is to explore and deepen the knowledge (and possible misconceptions) about Feminisms and the LGBTIQA+ community, considering aspects that most of the times are ignored (such as inclusive language) by the society. The best way to do all this is by enhancing different conceptions related to cultures in order to achieve a broader understanding.

More info and applications in the camp database. Volunteers in virtual workcamps don’t pay camp coordination fee, only KVT membership is required. Please note that the camp organizer collects a 10€ fee.