Mikä KVT? Mikä vapaaehtoistyö? Missä, miten ja milloin? Voisinko tehdä jotain nyt? Entä ensi syksynä? Tai ensi vuonna? Mitä vapaaehtoistyötä voin tehdä Suomessa? Vastaukset löytyvät KVT:n infoilloista!
Huhtikuussa järjestettävissä infoilloissa KVT tarjoaa mahdollisuuden tutustua kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmaan. Vapaaehtoistyötä tehdään niin Suomessa kuin ulkomaillakin: Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tapahtumassa kuulet erilaisista mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistyöhön leirillä tai pitkäaikaisvapaaehtoisena. Lisäksi kerromme eri mahdollisuuksista toimintaan kotimaassa, mm. kotimaan leirit, työryhmät, leirin järjestäminen. Esittelyn jälkeen voit myös kysellä lisää sinua kiinnostavista mahdollisuuksista.
Ma 4.4. infoilta järjestetään Rauhanasemalla, Pasilassa (Veturitori 3, 00520 Helsinki). Tilaisuus alkaa klo 18 ja kestää noin klo 20 asti. Tulethan paikalle vain terveenä, käytät maskia ja huolehdit turvaväleistä.
Ke 6.4. infoilta järjestetään Zoom-alustalla klo 18-19:30. Ilmoittaudu etukäteen tästä linkistä: saat paluupostissa varsinaisen liittymislinkin tapahtumaan.
Oletko törmännyt termiin “toksinen maskuliinisuus”? Haluatko oppia paremmin tunnistamaan ilmiön ja toimimaan sen kanssa vapaaehtoistyössä? Hae mukaan seminaariin, jossa aihetta työstetään yhdessä kansainvälisen porukan kanssa.
“Men who talk much and loudly in group discussions but do little of the care work? Or who make sexist jokes and generally take up more space than FLINTA persons (=Females, Lesbians, Inter-, Non-Binary, Trans- and A-Gender Persons)? This sounds familiar and you are annoyed by behaviours like this?
—
“Toxic masculinity” is the term coined for a harmful set of behaviors that some men still continue to uphold. There is nothing toxic about being a man, but some men act in destructive ways based on the gender roles they learned during their socialisation and think that they need to fulfil those: violence, intimidating aggressions, hyper-competitiveness, sexual objectification, and emotional detachment. Misogyny, homophobia, and transphobia are often reinforced through these behaviors. Women, non-binary people, and also other men are the targets of these behaviors. And “toxic” men even direct these behaviors towards themselves because they feel that they do not meet what is required of “a real man”.”
Kiinnostuitko? Tutustu hankkeen kuvaukseen tarkemmin. Jos kaipaat lisätietoja, voit olla yhteydessä Anniin (). Haku on auki 15.3. asti, tarkemmat tiedot ja hakulinkin löydät ylläolevasta hankkeen kuvauksesta.
Tule tutustumaan meihin ja kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmaan! Kysy mieltäsi askarruttavia asioita, vaihda kuulumisia meidän ja muiden kanssa tai piipahda pikaisesti tervehtimään.
Olisipa ihanaa nähdä uusia ja vanhoja vapaaehtoisia nyt kun maailma alkaa jälleen avautua! KVT aloittaa pitkän tauon jälkeen avoimet ovet toimistolla torstaina 2.6. klo 16-18. Tule paikalle sellaisena kuin olet: tarjolla on kahvia ja teetä sekä sympatiaa ja hyviä tarinoita.
Tervetuloa tutustumaan toimintaamme tarkemmin ja kuulemaan vapaaehtoistarinoita, mikäli olet meille uusi tuttavuus tai verestämään muistojasi, mikäli olet jo joskus ollut toiminnassamme mukana. Paikalle voi saapua joustavasti koko avoimien ovien ajan. Osoite siis vanha tuttu Rauhanasema Pasilassa, Veturitori 3. Summeri Pasilan aseman puoleisessa päädyssä, sen jälkeen portaat ylös. Nähdään!
Sukella mukaan Slovakian partnerijärjestömme toimiston työhön EU-tuetulla 10 kuukauden vapaaehtoisjaksolla.
Vapaaehtoisena työskentelet INEX Slovakian toimistolla Bratislavassa ja osallistut erilaisten paikallisten vapaaehtoisprojektien toteuttamiseen. Lisätietoja vapaaehtoisjaksosta ja hakuohjeet löydät INEX Slovakian sivuilta. Alta löydät hankkeen lyhyen kuvauksen.
“The project involves three volunteers from three different countries. Volunteers will be involved in various activities for 10 months.The activities include: trainings, international voluntary camps, promotional activities, administrative work, and meetings of volunteers. They will meet different groups of people on these activities – young people, students, children, seniors, socially disadvantaged, people with disabilities. They will prepare events, workshops and leisure time activities while using the methods of non-formal education. Volunteers will work on their own workshop on the topic which is current in our society and according to their own interests. All activities contain an educational part and they help with the development of volunteer’s competences and skills. The project will be an important experience for volunteers and will contribute to their personal and professional growth.”
Järjestyksessään toinen vastuullisen vapaaehtoistyön työpaja toteutettiin Zoomin välityksellä marraskuun puolessa välissä. Työpajan tarkoituksena oli mahdollistaa avointa keskustelua sekä pohdintaa erilaisia näkökulmia huomioiden. Jotta kansainvälisen vapaaehtoistyön kenttä kehittyisi maailman muutosten mukana, on KVT toiminnassaan myös valmis kyseenalaistamaan kansainvälisen vapaaehtoistyön hyödyllisyyden.
Tällä kertaa työpaja pidettiin englanniksi, sillä saimme KVT:n pitkäaikaisvapaaehtoisten työryhmän lisäksi näkökulmaa myös kattojärjestö SCI:n kumppanijärjestöiltä Afrikan Ugandasta ja Etelä-Amerikan Perusta. Keskustelua olivat toki luomassa osaltaan myös osallistujat Suomesta, joita oli yhteensä 8 henkilöä.
Ennen työpajaa osallistujia pyydettiin lukemaan ruohonjuuritason vapaaehtoistyöstä ja siihen liittyvistä eettisistä näkökulmista ennakkomateriaalia (artikkeli: http://blog.grassrootsvolunteering.org/ethics-of-international-volunteering/), mikä johdatteli osallistujat sisälle aiheeseen. Kahden ja puolen tunnin pituinen työpaja koostui erilaisista osioista, joiden kautta oli mahdollista päästä käytännönläheisemmin kiinni aiheeseen. Alkuun kerrottiin KVT:n toiminnasta yleisesti, sekä paikalla olevat muut järjestöt t: Uganda Pioneers’ Association (UPA) ja Light and Leadership Initiative (LLI) esittäytyivät. Tämän jälkeen lähdettiin purkamaan annettua ennakkotehtävää huomioimalla vastuullisuuden erilaisia näkökulmia. Osallistujia pyydettiin laittamaan chattiin näkökulmia, miltä kannalta vapaaehtoistyön vastuullisuutta voidaan arvioida.
Seuraavaksi Jamboard-työskentelyn avulla pohdittiin sitä, kuka hyötyy vapaaehtoistyöstä ja miten. Tehtävässä eroteltiin mm. seuraavat eri osapuolet: vapaaehtoinen, paikallinen yhteisö, lähettävä järjestö, vastaanottava järjestö sekä muu mahdollinen taho. Alla olevassa kuvassa näkyy kahteen ensimmäiseen tahoon liitettyjä hyötyjä. Vapaaehtoinen saa mm. uusia kokemuksia, kehittyy ja oppii uusia taitoja sekä saa tietoa ja ymmärrystä erilaisesta kulttuurista. Paikallinen yhteisö hyötyy mm. saamastaan tuesta, tehdystä yhteistyöstä, oppii erilaisista kulttuureista sekä voi myös luoda paikallisesti esimerkkiä vapaaehtoistyön ja toisten auttamisen tärkeydestä.
Työpajan toisessa työskentelyosiossa käytiin läpi muutamia käytännön case-esimerkkejä, joihin osallistujia pyydettiin vastaamaan. Työpajan vetäjät lukivat vuorollaan läpi esimerkkejä, joissa mm. pohdittiin vapaaehtoistyön kannattavuutta ja vastuullisuutta, kun vapaaehtoisten perehdyttämiseen kuluu paljon aikaa vastaanottavan tahon puolelta. Toisaalta paikallinen toiminta saattaa kuitenkin olla taloudellisesti riippuvaista vapaaehtoisista. Yhden esimerkin kautta otettiin puheeksi myös ajankohtainen aihe koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rokotteista, joita ei ole tasapuolisesti saatavilla eri puolilla maailmaa.
Esimerkki vapaaehtoisten epätasa-arvoiseen mahdollisuuteen liikkua globaalista etelästä pohjoiseen verrattuna globaalista pohjoisesta etelään.
Työpajassa syntyi ilahduttava määrä keskustelua, ja mikä parasta, saimme näkökulmaa myös ns. globaalista etelästä Ugandan ja Perun osallistujien kautta. Asioita on helppo suunnitella ja pohtia oman yhteiskunnan näkökulmasta, jolloin jää kokonaan kuulematta toisenlainen totuus. Ugandan ja Perun osallistujat näkivät kansainvälisen vapaaehtoistyön hyvin tarpeellisena, vaikka toimme esille myös kriittistä näkökulmaa. Keskusteluissa nousi esille, että kansainvälisen vapaaehtoistyön kohdalla on erityisen tärkeää, että toiminnan pohjana on ruohonjuuritason paikallisesti syntynyt tarve toiminnalle, eikä niin, että vapaaehtoistyötä suunnitellaan jostain muualta käsin. Paikallisen järjestön toiminnan tulee myös olla vastuullista monin eri tavoin, kuten siten, ettei vapaaehtoisten avulla korvata paikallista työvoimaa, vaan vapaaehtoinen on tuomassa oman lisänsä jo olemassa olevalle toiminnalle.
Keskustelua herätti myös vapaaehtoisturismi, johon liittyy erityisen paljon eettisiä haasteita, sillä kyseessä on voittoa tavoitteleva liiketoiminta. Toisaalta kuitenkin paikallisten yritysten tukeminen voi olla erittäin tärkeää maille, jotka elävät turismista. Kansainvälisen vapaaehtoistyön kautta vapaaehtoinen pääsee kokemaan ja näkemään asioita erilaisesta näkökulmasta kuin turistina ollessa. On mahdollisuus päästä jollakin tavalla osaksi paikallista yhteisöä, jolloin oppimista tapahtuu syvemmin puolin ja toisin.
Työpajan palautteissa näkyi positiivinen suhtautuminen kriittiseen ajatteluun ja avoimuuteen, sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Työpajan yksi tärkeimmistä anneista oli se, ettei toisista osapuolista tehtäisi niin herkästi oletuksia, vaan rohkeasti kysyttäisiin asioista ja avattaisiin mahdollisuus keskustelulle. Mitä useampi näkökulma, sitä laajempi näkemys voi syntyä. Mikään ei ole mustavalkoista, ja meillä jokaisella on oman taustan, ympäristön ja kokemusten muokkaama näkemys todellisuudesta, mitä on mahdollista avartaa olemalla utelias ja valmis kuuntelemaan. Vain yhdessä ja toiset huomioiden voimme saavuttaa hienoja asioita.
Kiinnostaako kansainvälinen liikkuvuus ja sen vaikutukset? Vapaaehtoistyössä maailmalla emme voi tätä aihetta sivuuttaa, joten on tärkeää pohtia kansainvälisen matkustamisen hyötyjä, haittoja ja kehittämistapoja. KVT:lla on varattuna yksi paikka maaliskuussa pidettävään seminaariin, jonka järjestää kumppanijärjestömme Itävallassa.
Olisitko sinä kiinnostunut osallistumaan? Laita viestiä KVT:lle () jos kiinnostuit tai haluat lisätietoja seminaarista ja siihen osallistumisesta. Järjestäjien sivuilta löydät myös seminaarin tarkemman esittelyn ja lisätietoja seminaarin tavoitteista sekä hakuohjeet. Hakuaikaa on 16.1. asti.
Kaksi koronan keskellä vapaaehtoisena maailmalla ollutta kertovat kokemuksistaan. Miten kansainvälisyys onnistui koronapandemian keskellä ja mitä siitä jäi käteen?
Vapaaehtoisena Italiassa koronan aikana – Teksti ja kuvat: J. Rainero
Kun korona saapui Eurooppaan olin ESC vapaaehtoisena Roomassa. Kun Italian rajoja alettiin sulkea ja lentoja perua, minun piti tehdä nopea päätös siitä jäisinkö Italiaan vai jättäisinkö vapaaehtoisprojektin kesken. Olin nauttinut paljon elämästäni Italiassa ja maaliskuussa 2020 uskottiin vielä siihen, että pandemia voitaisiin selättää kahden viikon karanteenilla, joten tein päätöksen jäädä. Kahden viikon karanteeni muuttui lopulta kolme kuukautta kestäneeksi ulkonaliikkumiskielloksi, jolloin kotoa poistuttiin ainoastaan kauppaan tai apteekkiin lupalappu kourassa.
Vapaaehtoistyöt näyttivät hyvin erilaiselta ennen koronaa, ensimmäisen aallon aikana ja sen jälkeen. Olin vapaaehtoistöissä SCI Italian paikallisessa yhteisökeskuksessa (social center). Järjestimme viikoittaisia tapahtumia, joissa käsittelimme sekä paikallisia että globaaleja ongelmia mm. anti-fasismiin ja sukupuolisyrjintään liittyen. Päiväsaikaan paikalliset trans- ja maahanmuuttaja organisaatiot kokoontuivat keskuksessa ja iltaisin naapuruston jäsenet saapuivat paikalle osallistumaan keskuksen järjestämille kursseille. SCI Italia järjesti yhteisökeskuksessa myös aktiivisesti kansainvälistä toimintaa työleirien ja koulutusten muodossa.
Ennen koronaa jokainen työpäivä yhteisökeskuksessa oli ollut erilainen. Se saattoi sisältää esimerkiksi tulevien tapahtumien markkinointia sosiaalisessa mediassa tai naapurustossa, kokkaamista tapahtumissa, englannin kurssin opettamista tai sosiaalisten suhteiden rakentamista yhteisökeskuksessa toimivien järjestöjen välille. Osallistuimme yhteisönä aktiivisesti myös muiden Roomassa toimivien sosiaalisten liikkeiden järjestämiin tapahtumiin kuten mielenosoituksiin. Korona muutti luonnollisesti kaiken.
Yhteisökeskuksien ovet suljettiin jo ennen ulkonaliikkumiskiellon alkua. Kun koko yhteisökeskuksen olemassaolo perustui sosiaaliselle kanssakäymiselle ja ihmisten kohtaamiseen, oli aktiviteettien siirtäminen zoomiin oli vaikeaa. Koska koronatilanne muuttui jatkuvasti, tulevia aktiviteetteja oli myös vaikea suunnitella. Etä-työskentelimme kolme kuukautta ja järjestimme sen aikana mm. online festivaalit ja kurssitoimintaa. Kaikki fyysiset kesälle suunnitellut festivaalit, työleirit ja koulutukset kuitenkin peruttiin. Se oli kova paikka, koska kyseiset tapahtumat olivat vuoden kohokohta yhteisökeskukselle ja vapaaehtoisille koko vapaaehtoisjakson odotetuin osio. Vaikka olin ehtinyt kokea paljon ennen koronaa, tuntui myös siltä, että iso osa vapaaehtoiskokemuksesta jäi koronan takia elämättä.
Ulkomailla asuminen korona-aikaan toi myös lisähaasteita arkeen. Ulkonaliikkumiskiellon aikaan uusista koronarajoitteista tiedotettiin ainoastaan italiaksi ja säännöt muuttuivat jatkuvasti. Kun kämppikseni sairastui koronaan, jonotin sairaalan edessä viisi tuntia päästäkseni koronatestiin, eikä minua lopulta suostuttu testaamaan julkisessa terveydenhuollossa, koska en ollut italialainen. Projektin lopun lähestyessä korona painoi myös mieltä, koska lentoja peruttiin edelleen jatkuvasti.
Kaikesta kuitenkin selvittiin ja olin projektin päätyttyä tyytyväinen päätöksestäni jäädä Italiaan. Korona oli muuttanut radikaalisti sekä vapaaehtoisprojektini sisältöä että arkeani Italiassa, mutta Suomeen palattuani päällimmäisenä mieleen eivät kuitenkaan olleet jääneet koronan aiheuttamat ongelmat vaan uudet hienot kokemukset ja kaikki Roomassa tapaamani ihmiset. Kun oli kokenut korona-ajan Italiassa, oli myös helppo arvostaa sitä miten helpolla Suomessa oli selvitty ja miten vähän korona rajoitti elämää täällä. Kun oli istunut kolme kuukautta neljän seinän sisällä, tottunut käyttämään maskia ulkona kolmenkymmenen asteen helteessä ja maksamaan mansikoita koronatesteistä, suomalainen marina maskisuosituksista ja ravintoloiden sulkemisesta lähinnä nauratti.
Vapaaehtoistyöleirillä Saksassa – Teksti ja kuvat: K. Elomaa
Olin viime elokuussa – jo toisena kesänä peräkkäin – vapaaehtoistyöleirillä Pohjois-Saksan Glücksburgissa. Leiri järjestettiin ilmasto- & energiapuisto Artefactissa. Artefact on Saksan ensimmäinen uusiutuvaan energiaan perustuva puisto, joka toimii samalla kansainvälisenä kestävän kehityksen koulutuskeskuksena. Artefact tuottaa itse tarvitsemansa energian aurinkoa, tuulta ja biomassaa käyttäen (ylijäämä myydään paikalliseen sähköverkkoon), lisäksi alueella käytetään vettä säästäviä tekniikoita. Puistossa järjestetään seminaareja ja kokouksia tiloissa, jotka on suunniteltu energiaa säästävin materiaalein. Koululaisryhmille järjestetään opastettuja kierroksia, joissa tärkeänä elementtinä on oppilaiden mahdollisuus omakohtaisesti kokeilla ja havainnoida erilaisia energiaa tuottavia laitteita & pienkoneita. Alueella järjestetään myös ekomatkailuun nivoutuvaa majoitustoimintaa.
Osallistuin samaan projektiin siis kahtena vuotena peräkkäin. Elokuussa 2020 oli mahtavaa, että ylipäätään pääsi ulkomaille vapaaehtoiseksi. Tilanne oli viime kesänä paljolti samanlainen, näytti nimittäin pitkään siltä, ettei Suomesta pääse lähtemään ulkomaan leireille. Minun onnekseni toissa kesän leirini leirinvetäjät laittoivat minulle viestiä, jossa kyseltiin mahdollisuuttani osallistua jälleen leirille. Epäilin, ettei se ollut koronarajoitusten vuoksi mahdollista, mutta sain neuvoksi ottaa yhteyttä suoraan Saksan SCI:hin. Saksasta tuli ystävällinen vastaus, jonka mukaan he ottavat puolestaan yhteyttä Suomeen KVT:hen (Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry).
Sain tämän jälkeen KVT:stä vastauksen, että pääsen lähtemään Saksaan tutulle leirille, mutta sitä ennen hyväksyin kirjallisesti paperin, jossa sitoudun korvaamaan itse (omalla vakuutuksellani) kaikki ne mahdolliset kulut ja esim. aikataulumuutokset, jotka mahdollisesti johtuisivat koronapandemiasta (poislukien SCI:n vakuutuksen kattamat sairaanhoitokulut leirin aikana).
Glücksburgin leirillä oli näin korona-aikana turvallista majoittua omissa teltoissa. Toissa kesänä saimme nauttia aurinkoisesta & lämpimästä säästä, mutta tänä vuonna sateli lähes päivittäin – siitä huolimatta teltat pysyivät kuivina, ja mielialamme korkealla. Työtehtävämme olivat moninaisia. Viime vuonna poistimme haitallisia vieraskasveja, kartoitimme & korjailimme aurinkopaneeleja, korjasimme afrikkalaistyyppisen käsivesipumpun ja isompana projektina rakensimme yhdistettyä hyönteishotellia / meluseinää.
Tänä vuonna tehtäviimme kuului mm. haitallisten kasvien poistaminen, viherkattojen hoitaminen, puuhakkeen talikointi ulkovarastossa peräkärryyn ja sieltä lopuksi talikointi toiseen varastoon tulevaa lämmitystä varte, maakaapelin kaivaminen, energiapuiston pienten puukatosten alimmaisten puuosien suojaaminen maakosketukselta, vesialtaan tyhjennys ja uudelleen vuoraus, tuulimylly / vesiallas / vesisäiliö -konstruktion kehittäminen & osittainen uudelleen rakentaminen.
Iltaisin ja vapaa-ajalla nautimme mm. uimisesta Itämeressä ja pyöräilystä, sekä erilaisista kehittävistä työpajoista. Leirillä oli pääasiassa vegaaniruokavalio. Saimme nauttia samalla eri maiden erikoisuuksista. Itselläni oli molempina vuosina ilo valmistaa (muiden avustamina) karjalanpiirakoita. Meillä oli kaasukeittimen & pienen sähkölevyn lisäksi käytössämme ulkona puulämmitteinen uuni. Tänä vuonna päivittäinen keittiötiimi muodostettiin kahdesta henkilöstä (kokeneempi & kokemattomampi), jotka huolehtivat päivän kolmen eri aterian valmistuksesta.
Suihkut lämpenivät aurinkoenergialla – tänä vuonna lämmintä vettä ei – sateisen pilvisistä säistä johtuen – riittänyt joka päivä kaikille halukkaille. WC:t olivat meille suomalaisille tuttuja perinteisiä ulkohuusseja.
Leirin osallistujilta edellytettiin leirille saapuessa negatiivista koronatestitulosta. Papereita ei erikseen kysytty, vaan asiaa kysyttiin suullisesti. Eräs kaksi rokotusta saanut leiriläinen kärsi leirin alkuvaiheessa flunssan oireista. Hänelle tehtiin kaksi peräkkäistä pikatestiä, jotka molemmat osoittautuivat negatiivisiksi. Teimme tämän vuoden leirillä viikonloppuretken pyöräillen telttailemaan Tanskan puolelle. Pyöräilyn aluksi kävimme koko porukalla Glücksburgissa ilmaisessa antigeenitestissä. Tanskan puolelle siirtyminen tapahtui pientä kävelysiltaa pitkin, jossa ei näkynyt yhtään viranomaista.
Korona-aika on aiheuttanut monia haasteita ja ongelmia meille kaikille, eikä kansainvälinen vapaaehtoisleiri -toiminta muodosta tästä poikkeusta. Suomeen ei ole juuri päässyt ulkomaisia vapaaehtoisia, eikä täältä ole ollut helppoa leireille ulkomaille. Artefactissa on normaalisti järjestetty kesäisin kaksi vapaaehtoisleiriä, mutta nyt kahtena vuonna peräkkäin on pystytty järjestämään vain yhdet leirit. Itse koen, että näiden kahden vuotuisen leirin onnistunut toteutuminen on erittäin merkityksellistä. Artefactissa on kärsitty siitä, että koronarajoitusten vuoksi esim. koululaisryhmien vierailut olivat pitkään tauolla, eikä kokouksia tai seminaareja järjestetty. Nyt tilanne näyttää jo valoisammalta. Meidän kahden viikon työskentelymme oli molempina vuosina todella antoisa ja mieleenpainuva kokemus – monipuolisten työtehtävien, ja antoisan vapaa-ajan, sekä mahtavan yhteishengen ansiosta. Aikaansaannoksiamme tärkeämmäksi asiaksi koin sen, että meidän kansainvälinen vapaaehtoisporukkamme toi toivoa, intoa ja vaihtelua paikallisille isännille & pitkäaikaisvapaaehtoisille heidän työssään Artefactin kestävän kehityksen energia- ja ilmastotyössä.
Tarvitaanko kansainvälistä vapaaehtoistyötä? Kuka siitä hyötyy? Minkälaista kansainvälisen vapaaehtoistyön tulisi olla 2020-luvulla sekä koronanjälkeisessä maailmassa? Tule pohtimaan kanssamme näitä kysymyksiä ja vastuullisuuden eri näkökulmia!
KVT:n verkkotyöpaja aiheesta järjestetään keskiviikkona 17.11. klo 17.30-20.00. Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Aiempaa vapaaehtoistyökokemusta tai aiempaan työpajaan osallistumista ei edellytetä vaan kaikki voivat osallistua.
Huom! Työpajassa on mukana kumppanijärjestöjemme edustajia maailmalta, joten työpaja pidetään englanniksi.
Työpaja järjestetään verkossa Zoom-alustalla. Ilmoittaudu etukäteen täällä. Ilmoittauduttuasi saat varsinaisen osallistumislinkin työpajaan automaattisesti. Otamme mukaan 15 ensin ilmoittautunutta.
Ilmoittautuneille lähetetään myös pieni ennakkotehtävä sähköpostilla aiheeseen virittäytymiseksi.
Mikä KVT? Mikä vapaaehtoistyö? Missä, miten ja milloin? Voisinko tehdä jotain nyt? Entä ensi vuonna? Mitä vapaaehtoistyötä voin tehdä Suomessa? Vastaukset löytyvät KVT:n infoillasta!
Marraskuussa järjestettävässä syysinfossa KVT tarjoaa mahdollisuuden tutustua kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmaan. Vapaaehtoistyötä tehdään niin Suomessa kuin ulkomaillakin: Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tapahtumassa kuulet erilaisista mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistyöhön leirillä tai pitkäaikaisvapaaehtoisena. Lisäksi kerromme eri mahdollisuuksista toimintaan kotimaassa, mm. kotimaan leirit, työryhmät, leirin järjestäminen. Esittelyn jälkeen voit myös kysellä lisää sinua kiinnostavista mahdollisuuksista.
Ke 3.11. tapahtuma järjestetään Zoom-alustalla klo 18-19:30. Ilmoittaudu etukäteen tästä linkistä: saat paluupostissa varsinaisen liittymislinkin tapahtumaan.
Hyödynnä omaa osaamistasi ja omia vapaaehtoistyökokemuksia Suomesta ja maailmalta! KVT:lla pyörii kaksi vakiintunutta työryhmää, joista Koordis keskittyy Suomen leiritoimintaan ja Pave pitkäaikaisvapaaehtoisten vaihtoon. Lisäksi KVT:n uusi maahanmuuttajatoiminnan työryhmä etsii vapaaehtoisia!
Työryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja ovatkin siksi oiva väylä kokemuksen kasvattamiseen ja uuden oppimiseen vapaaehtoistyöstä. Työryhmät sopivat sekä jo paljon nähneille vapaaehtoisille että ensi askeleitaan kansainvälisessä vapaaehtoismaailmassa ottavalle. Työryhmissä hommia tehdään yhdessä sekä kotimaan tasolla että kansainvälisen verkostomme kanssa.
Koordis
KVT:n leirikoordinaatioryhmä, Koordis, pitää yhteyttä leirijärjestäjiin syksystä alkaen, valmentaa leirinvetäjiä keväisin, vierailee Suomen leireillä kesäisin, arvoi leirikauden onnistumista ja suunnittee jatkoa syksyisin. Koordiksessa pääsee vaikuttamaan siihen, millaisen leirikokemuksen Suomeen saapuvat kansainväliset vapaaehtoiset sekä meidän omat leirinvetäjät ja leirijärjestäjät saavat! Vaihdamme myös kuulumisia kansainvälisen verkostomme kanssa, kehitämme vapaaehtoistyöleirien toimintatapoja yhdessä sekä seuraamme toiminnan laatua.
Pave
Pavessa, eli pitkäaikaisvapaaehtoisten työryhmässä, toiminta painottuu hakemusten käsittelyyn, kyselyihin vastaamiseen, vapaaehtoisten haastattelemiseen sekä valmennusten ja palanneiden vapaaehtoisten tapaamisten järjestämistämiseen. Pavessa voit jatkaa oman pitkäaikaisvapaaehtoistyön mukana tulleiden kokemusten parissa työskentelyä: jakamalla kokemuksiasi uusille lähtijöille voit helpottaa heidän vapaaehtoisjaksoaan ja parhaan mahdollisen kokemuksen saamista. Vertaistuki niin suunnitteluvaiheessa, paikan päällä kuin palatessa on usein korvaamatonta. Pavessa pääset myös tutustumaan moniin muihin kumppanimaihin ja heidän projekteihinsa.
Maahanmuuttajatoiminnan työryhmä
Maahanmuuttajatoiminnan työryhmässä huolehditaan mm. siitä, että kullekin KVT:n vapaaehtoistyöleirille osallistuu 1-2 Suomessa aseuvaa turvapaikanhakijaa. Työryhmä siis pitää yhteyttä vastaanottokeskuksiin, tiedottaa vapaaehtoistyömahdollisuuksista, arvioi toimintaa ja tarvittaessa osallistuu leiriosallistujien haastatteluihin. Maahanmuuttajatoiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset myös järjestävät säännöllisesti vapaa-ajan ohjelmaa Punavuoren vastaanottokeskuksessa Helsingissä.
Tule mukaan kehittämään toimintaa, jakamaan kokemuksia ja ylläpitämään kansainvälistä vapaaehtoisuutta! Työryhmien toiminnasta voit lukea lisää KVT:n nettisivuilta. Sivuilla on myös ohjeet yhteydenottoihin, mikäli haluat lähteä mukaan.
