Työskenteletkö turvapaikanhakijoiden tai maahanmuuttajien parissa? Tule kuulemaan, minkälaisia mahdollisuuksia KVT:n kansainväliset vapaaehtoistyöleirit voivat tarjota. Järjestämme infotilaisuuden verkossa tiistaina 11.5. klo 14-15. Varsinainen toiminnan esittely kestää noin 30 minuuttia, minkä jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.
Leiritoiminnan tarkoitus on luoda vapaaehtoistyön kautta mahdollisuuksia erityisesti heille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta tutustua eri paikkakuntiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Tarjoamalla paikkoja Suomen vapaaehtoistyöleireiltä haluamme tukea kotoutumista sekä tuoda erilaisia osallistujia mukaan vapaaehtoistyöhön.
What KVT? What voluntary work? Where, when and how? Is there something I can do this summer? What possibilities are there in Finland? Come get the answers from KVT’s info evening!
The online info evening event is an opportunity to learn about international voluntary work. Volunteering projects are available both in Finland and abroad: in Europe, Asia, Africa and Latin America. There is no upper age limit to volunteer. The info evening is a chance to meet KVT members and volunteers who have been on voluntary workcamps or in long-term voluntary projects. They will share their experiences and answer any questions you might have.
We will also emphasize volunteering options in Finland, due to the Covid-19 situation. KVT follows the recommendation of the Finnish Foreign Ministry and doesn’t send volunteers abroad at the moment.
Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n kevätvuosikokous pidetään torstaina 15.4.2021 klo 17. Kokoukseen voi osallistua Rauhanasemalla (Helsingissä) tai etäyhteyksin Zoomissa. Kevätvuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Vuosikokous on kaikille avoin, mutta vain jäsenillä on oikeus äänestää. Muista siis huolehtia, että olet liittynyt jäseneksi ennen kokousta.
Mikäli tulet paikan päälle Rauhanasemalle, ilmoittaudu etukäteen puheenjohtajalle: . Rauhanasemalla noudatetaan turvavälejä ja käytetään kasvomaskeja. Mikäli ilmoittautuneita on liikaa tilan kokoon nähden, fyysistä osallistumista voidaan rajoittaa.
Mikä KVT? Mikä vapaaehtoistyö? Missä, miten ja milloin? Voisinko tehdä jotain tulevana kesänä? Mitä vapaaehtoistyötä voin tehdä Suomessa? Vastaukset löytyvät KVT:n infoillasta!
Huhtikuussa kahdesti järjestettävässä vapaaehtoistyön infoillassa KVT tarjoaa mahdollisuuden tutustua kansainvälisen vapaaehtoistyön maailmaan. Vapaaehtoistyötä tehdään niin Suomessa kuin ulkomaillakin: Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vapaaehtoistyöhön ei ole yläikärajaa.
Asiasta kiinnostuneilla on tilaisuuden aikana mahdollisuus tavata järjestön jäseniä sekä vapaaehtoistyöleireillä tai pidempiaikaisessa vapaaehtoistyössä maailmalla olleita vapaaehtoisia. He kertovat omista kokemuksistaan sekä vastailevat mielellään erilaisiin projekteihin ja vapaaehtoistyöhön liittyviin kysymyksiin. Infoillassa käydään myös läpi koronapandemian vaikutus KVT:n tarjoamaan vapaaehtoistyöhön sekä millaisia rajoituksia noudatamme.
Ke 7.4. tapahtuma järjestetään Zoom-alustalla klo 18-19:30. Ilmoittaudu etukäteen tästä linkistä: saat paluupostissa varsinaisen liittymislinkin tapahtumaan.
Luvassa on mielenkiintoisia tarinoita, mukavaa jutustelua ja hyvää seuraa. Tule mukaan!
Ps. Tapahtuma Rauhanasemalla ma 19.4. on peruttu koronatilanteen vuoksi.
Ensimmäistä kertaa verkossa järjestettävät Järjestömessut käynnistyvät tiistaina 2.3.2021 ja jatkuvat kaksi päivää. KVT on mukana sekä tiistaina että keskiviikkona kahden tietoiskun ja yhden työpajan voimin. Tule mukaan tai vinkkaa tutulle, ohjelma on avoinna kaikille! Ainoastaan työpaja vaatii etukäteisilmoittautumisen.
Aikataulu
Tiistai 2.3.2021 klo 13-14 Tarvitsetko talkooapua?
Tiedätkö työn joka kaipaa tekijöitä? Maalausta kaipaava kylätalo, siistimistä tarvitseva ulkoilualue, jokavuotinen paikallistapahtuma ilman riittäviä apukäsiä tai vaihtelua ohjelmassa… Vai ehkä sittenkin verkkokampanjan työstäjiä tai tausta-aineiston kerääjiä?
Miten olisi kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri? Leiri on hyvä tapa saada hoidettua tehtävä, jolle ei tunnu löytyvän aikaa tai tekijöitä. Leirin voivat järjestää erilaiset yleishyödylliset tahot: yhdistykset, hankkeet, säätiöt tai muut yhteisöt. Leirin avulla saatte myös näkyvyyttä toiminnallenne ja kotipaikallenne, levitettyä osaamistanne sekä innostettua uusia ihmisiä leirin teeman pariin. Parhaimmillaan leirit elävöittävät paikallisyhteisöjä ja luovat monikulttuurisia kohtaamisia pienille paikkakunnille.
Tässä tilaisuudessa käydään yhdessä läpi leirin järjestämisen vaatimuksia ja mahdollisuuksia ja esitellään muutamia erilaisia leirejä. Esittelyosuus kestää noin 30 minuuttia, jonka jälkeen on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.
Tiistai 2.3. klo 18-20:30 Vastuullisen vapaaehtoistyön työpaja
Onko vapaaehtoistyö pyyteetöntä auttamista? Millaisia ennakko-oletuksia voi kätkeytyä hyvien aikomusten taakse? Minkälaisia valta-asetelmia kansainväliseen vapaaehtoistyöhön liittyy? Näitä kysymyksiä pohdimme vuorovaikutteisessa työpajassa. Ennakkoilmoittautuminen linkistä, otamme työpajaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta ja lähetämme pienen ennakkotehtävän muutamaa päivää ennen työpajaa. Saat ilmoittautumisen paluupostina osallistumislinkin.
Keskiviikko 3.3. klo 10-11 Etsitkö tekemistä Suomessa?
Osallistu kansainväliselle vapaaehtoistyöleirille! Leirit kokoavat yhteen erilaisia osallistujia ja auttavat tutustumaan uusiin paikkakuntiin ja niiden toimijoihin. Voit siis antaa oman panoksesi paikallisyhteisön toimintaan ja oppia lisää leirin teemasta.
Suomen vapaaehtoistyöleireille haetaan joka vuosi leirinvetäjiä, jotka pääsevät kehittämään ryhmänohjaustaitojaan. Lisäksi kotimaan leireille on varattu paikkoja myös jo Suomessa asuville vapaaehtoisille. Kannustamme myös esim. maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita osallistumaan vapaaehtoistyöleireille.
Tässä tilaisuudessa käydään läpi erilaisia osallistumistapoja Suomessa järjestettyihin vapaaehtoistyöleireihin. Esittelyosuus kestää noin 30 minuuttia, jonka jälkeen on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.
Tiedätkö työn joka kaipaa tekijöitä? Maalausta kaipaava kylätalo, siistimistä tarvitseva ulkoilualue, jokavuotinen paikallistapahtuma ilman riittäviä apukäsiä tai vaihtelua ohjelmassa… Vai ehkä sittenkin verkkokampanjan työstäjiä tai tausta-aineiston kerääjiä?
Miten olisi kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri? Leiri on hyvä tapa saada hoidettua tehtävä, jolle ei tunnu löytyvän aikaa tai tekijöitä. Leirin avulla saatte myös näkyvyyttä yhdistyksenne toiminnalle ja kotipaikallenne, levitettyä osaamistanne sekä innostettua uusia ihmisiä leirin teeman pariin. Parhaimmillaan leirit elävöittävät paikallisyhteisöjä ja luovat monikulttuurisia kohtaamisia pienille paikkakunnille.
Tule mukaan leirinjärjestämisestä kiinnostuneille tarkoitettuun infotilaisuuteen Zoomissa: käydään yhdessä läpi leirinjärjestämisen vaatimuksia ja mahdollisuuksia ja esitellään muutamia erilaisia leirejä. Voit myös esittää kysymyksiä jos olet juuri pohtimassa leirin järjestämistä.
Muistathan ilmoittautua Zoomiin etukäteen, saat paluupostissa automaattisesti varsinaisen osallistumislinkin: https://bit.ly/3oJXnma Tapahtuma alkaa klo 18 ja kestää noin klo 19:30 asti. Infotilaisuuteen osallistuminen ei sido sinua järjestämään leiriä, voit tulla mukaan myös tutustumaan aiheeseen.
Suomen viime sotien suurien menetysten joukossa oli myös perin pohjin tuhottu Lappi. Paljon ei apua Suomeen ulkomailta heti sodan jälkeen tullut. Yksi avun muoto oli kuitenkin amerikkalaisten kveekareiden avustustyö. Se alkoi heti kun asukkaat palasivat Rovaniemen raunioille. Jaettiin ruokaa, lääkkeitä, vaatteita, huopia, kenkiä, telttoja, siemenperunoita, maitopulveria kouluruokaloihin ym. Kaikkea sellaista ”katastrofiapua”, jota Suomi nykyään lähettää eri maihin maailmassa.
Teksti: J. Reinimaa
Avustustyön yhdeksi ja pitkäaikaiseksi muodoksi tuli kylissä pidetyt kansainväliset vapaaehtoiset työleirit. Niihin tuli ihmisiä Suomesta ja ulkomailta. Leireillä autettiin kyläläisiä heidän rakentaessaan uudelleen sodassa tuhotut talonsa. Toiminnan järjestämisessä oli mukana monta suomalaista kansalaisjärjestöä, esimerkiksi Suomen Huolto, Suomen Punainen Risti, Rovalan setlementti Rovaniemeltä, ja Suomen Setlementtiliitto ry, jonka nimi oli silloin Kristillis-yhteiskunnallinen Työkeskusliitto ry. Työleiritoiminnan jatkajaksi perustettiin suomalainen kansalaisjärjestö KVT, Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö ry. KVT jatkaa yhä toimintaansa. Nimi on nyt Kansainvälinen Vapaaehtoistyö. Lyhennys on yhä KVT.
Ensimmäiset työleirit järjestettiin 1946 Rovaniemen Autissa ja Sallan Hirvasvaarassa.
Inarin työleiri 1947. Kuva H. Lutz.
Leirikohteet valittiin yhteistyössä paikallisten jälleenrakennuslautakuntien ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Työ oli pääasiassa rakennustyötä. Muutakin työtä tehtiin. Seuraavana kesänä oli leirejä jo seitsemän, ja leirit jatkuivat seuraavina vuosina. Toimintaa hoitamaan perustettu KVT, Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö ry, toimii yhä. Työleiritoiminnan seurauksena syntyi myös Viittakiven Opisto, kansainvälinen kansanopisto, vuonna 1951.
Urriaavasta Afrikkaan
Itse olin työleirillä vuonna 1959 Sallan Urriaavassa. Urriaapa oli asumattomaan korpeen rakennettu rintamamieskylä. Suurin osa kyläläisistä oli muuttanut sinne 1957. Talot olivat keskeneräisiä. Niissä kuitenkin jo asuttiin. Navetat olivat vielä keskeneräisiä eikä monia ollut edes aloitettukaan. Pellot olivat enimmäkseen raivaamatta. Kylän taloissa leiriläiset auttoivat kaikessa, missä tarvittiin. Rakennettiin navettoja, maalattiin ja kunnostettiin taloja, raivattiin peltoa, tehtiin heinää ja kaikkea muuta. Leiri kesti puolitoista kuukautta ja 37 leiriläistä oli noin 10 eri maasta. Kahdeksan tuntia tehtiin työtä päivässä, usein enemmänkin.
Vanhan isäntä Kalliaisenahon navetan työmaalla tein kirvesmiehen töitä. Niitä en ennen ollut tehnyt. Mutta tarve oli nyt suuri, joten oli pakko osata. Kuva R. Toivainen.
Minulle tuo leiri oli merkittävä kokemus. Kymmeniä vuosia myöhemmin se johti minut pohtimaan työleirien järjestämistä Afrikassa. Monien mutkien ja monien henkilöiden yhteistyön tuloksena alkoi vuonna 1990 kymmenen suomalaista leiriläistä rakentamaan yhdessä kyläläisten kanssa terveysasemaa tiettömän taipaleen takana olevaan Hombozan kylään Uluguru-vuorilla Tansaniassa. Äetsän seudun kehitysmaaseura antoi leiriläisille rakennuskassaan 3000 markkaa ja leiriläiset sijoittivat kukin omia rahojaan 300 markkaa. Näillä 6000 markalla ostettiin rakennustarvikkeita, sementtiä, puutavaraa, kattopeltiä sekä ovat ja ikkunat. Rakennus saatiin kolmessa viikossa vesikattoon. Kylässä ei ollut savea, joten tiiliä ei voitu tehdä ja polttaa, vaan rakennus muurattiin luonnonkivistä. Se olikin työleiriläisille uusi kokemus. Kaikki kyläläiset olivat innolla työssä.
Hombozan kylän terveyskeskuksen rakennustyössä 1990. Luonnonkivistä terveysasema muurattiin. Tällainen rakentaminen oli minulle uutta ja outoa. Kuva J. Reinimaa.
Samaan aikaan aloitettiin lähistöllä kaksi muuta työleiriä, Tangenin ja Changarawen kylissä, niissä molemmissa oli kymmenen suomalaista vapaaehtoista. Toisessa kylässä rakennettiin kyläterveysasemaa, toisessa kansakoulua. Mukana olivat Harjavallan Kehitysmaakauppayhdistys ja Tushikamane ry.
Toimintamalli
Kehittyi toimintamalli, jossa oli mukana neljä tahoa: Kyläläiset, jotka halusivat osallistua kylänsä kehittämiseen ja tehdä tämän saavuttamiseksi palkatonta talkootyötä. Paikallisviranomaiset, jotka auttavat ja neuvovat rakentamisvaiheessa sekä toimittavat tarvittavan henkilökunnan ja huolehtivat valmistuneen rakennuksen toiminnasta. Suomalainen kansalaisjärjestö, joka omillaan sekä ulkoministeriön myöntämillä varoilla hankkii rakennustarvikkeet paikallisesti Tansaniasta. Suomesta tulleet vapaaehtoiset leiriläiset, jotka kustantavat itse omat matkansa ja ylläpitonsa kylässä ja tekevät työtä palkatta. Hankkeet olivat kyläläisten vastuulla ja heidän johdossaan. Työleiriläiset tekivät työtä yhdessä kyläläisten kanssa.
Leireille lähtijöitä on ollut aina tarpeeksi, vaikka mitään varsinaista tiedotustoimintaa ei ole harjoitettukaan. Kyläläiset ovat olleet innostuneita ja hankkeet on aina rakennettu valmiiksi. Ulkoministeriö on aina myöntänyt rakennustarvikkeisiin haetut avustukset. Tansanialaisten paikallisviranomaisten kanssa ei ole ollut ongelmia, vaan paikallisviranomaiset ovat suhtautuneet hankkeisiin erittäin myönteisesti. Viittakiven tuki ry aloitti kyläterveysasemien sarjan vuonna 1991 Ruahan kylässä. Terveysasemia rakennettiin vuosien mittaan viisi.
Msingin kylän ensimmäinen työleirillä rakennettu kansakoulu valmistuttuaan 1992. Tehtiin sementtitiilistä. Sementtitiilet tehtiin työleirin aikana, samoin perustus. Kyläläiset jatkoivat työn loppuun. Kuva J. Reinimaa.
Vuonna 1991 alkoi Msingin ystävyysseura ry:n ensimmäinen työleiri pienessä Msingin kunnassa kaukana Tansanian sisäosissa. Työleirillä aloitettiin Msingin kylän uuden kansakoulun rakentaminen. Msingi on Hauhon ja Janakkalan kuntien ystävyyskunta. Yhteistyö Msingin kunnan kanssa on aloitettu 1985 ja se on jatkunut jo yli 30 vuotta ja saanut monia muotoja. Kunnan kaikkiin kolmeen kylään on työleireillä rakennettu uudet kansakoulut. Kunnan kolmen kylän yhteinen terveysasema on myös rakennettu. Paljon muuta toimintaa on ollut ja ystävyyskuntatoiminta jatkuu yhä.
Setlementtinuorten liitto ry liittyi toimintaan mukaan vuonna 1994, jolloin työleirillä alettiin kyläläisten kanssa rakentaa kansakoulua Lubungon kylään Morogoron läänissä. Edellisenä vuonna oli käyty neuvottelemassa kouluviranomaisten kanssa aloitettavista hankkeista ja laadittu kolmivuotinen suunnitelma kyläkansakoulujen rakentamisesta. Se on jatkunut alustavan kolmivuotiskauden jälkeen monet vuodet.
Työleirejä on Tansaniassa (kolme Zimbabwessa) ollut tähän mennessä 64. Niihin on osallistunut noin 450 vapaaehtoista työleiriläistä, enimmäkseen suomalaisia. Tansanialaisia vapaaehtoisia kyläläisiä on ollut jokaisessa kylässä satoja, varmaankin yli 10 000 yhteensä. He kaikki ovat kokeneet, että omaa elinympäristöä voi parantaa omalla työllä yhteisvoimin.
Suomalaiset ovat saaneet oikeamman käsityksen afrikkalaisten kyläläisten elämästä. Erilaisen ja todemman kuvan, kuin kuva, jonka turistimatkalla saa. Molemmat osapuolet ovat oppineet toisistaan paljon.
Urriaapa ei ole unohtunut
Soitin kymmenkunta vuotta sitten Urriaapaan. Umpimähkään yhteen kylän taloista ja kysyin puhelimeen vastanneelta isännältä, mahtaako kylässä kukaan muistaa työleiriä, joka siellä oli viitisenkymmentä vuotta sitten. ”Totta kai”, sanoi nykyinen isäntä Erkki Jokelainen, ”minäkin muistan, olin silloin yhdeksänvuotias ja meidän talossamme oli töissä Mike ja Gitta”. Porvoolaistyttö Gitta ja irlantilainen Mike menivät sittemmin naimisiin ja asuivat Helsingissä. ”Ja muistaa täällä moni muukin sen työleirin ja leiriläiset”, sanoi Erkki.
Vuonna 2009 sain yllättäen puhelun Urriaavan kylästä. Soittaja ilmoitti, että tänä vuonna tulee 50 vuotta Urriaavan kylän työleiristä ja olisi syy pitää täällä kylässä juhlat. Valitettavasti en silloin tavoittanut entisiä työleiriläisiä, jotka olisivat voineet lähteä juhliin.
Tärkein työleirien saavutus on tietenkin kylän hankkeen toteuttaminen kyläläisten kanssa. Työleireillä tehdään työtä kyläläisten kanssa, ja se yhteistyö nimenomaan on tärkeää. Mutta leirillä ja kylässä tapahtuu muutakin kuin työnteko. Se on myös tärkeää. Se jää myös ihmisten mieleen, siis tuo mahdollisuus kohdata samalla tasolla, yhteisen työn puitteissa. Siinä eivät kieliongelmat ole esteenä. Tämä on ollut merkityksellistä sekä työleiriläisille että kyläläisille.
Skotti James Pringle päätti Urriaavan työleirin vuonna 1959 leirikertomuksen sanoihin: ”Me, jotka tänä vuonna tulimme Urriaapaan, uskoimme me sitten Jumalaan tai ihmisyyteen, saimme kokea, että uskoamme vahvistivat ja täydensivät ne siteet, jotka leiriläisten ja Urriaavan kyläläisten keskuudessa syntyivät.”
Pari kuukautta sitten sain kirjeen Minnesotasta, USA:sta. Sen oli lähettänyt Richard. Dickiksi me häntä silloin Urriaavan työleirillä sanoimme. Pitkä poika Tanskasta, myöhemmin muuttanut Yhdysvaltoihin. Urriaavan työleirin jälkeen emme ole missään yhteydessä olleet, kuuteenkymmeneen vuoteen. Kirjeen hän oli lähettänyt osoitteeseen, jossa en ole kolmeenkymmeneen vuoteen asunut. Postilla oli kestänyt pari kuukautta, ennen kuin löysivät nykyisen osoitteeni.
Vuonna 2019 heinäkuussa kävin Urriaavassa. Siis toisen kerran vuoden 1959 jälkeen. ”Sallan sota-ajan ja jälleenrakennuksen ajan museo” ei ollut työleiristä mitään kuullut mutta toivoivat kokoelmiinsa Urriaavan työleirin valokuvani. Löysin puhelimeen myös Urriaavan kylässä asuneen miehen. Työleirin aikana hän oli 20-vuotias ja muistaa työleirin hyvin. Koko ikänsä hän oli asunut Urriaavan kylässä. Vasta nyt iäkkäänä hän on muuttanut kirkonkylään. Talo on yhä paikallaan Urriaavassa ja kunnossa. On ollut kuusikymmentä vuotta. Kesät asuvat vaimonsa kanssa Urriaavassa. Talvet kirkonkylässä.
Erkki Jokelainen vaimoineen asuu yhä Urriaavassa. Tuossa talossa, jota rakentamassa minäkin olin silloin kuusikymmentä vuotta sitten kun hänen isänsä Edvard Jokelainen oli isäntänä. Erkki oli silloin 12-vuotias. Nyt on ikävuosia tullut kuusikymmentä lisää. Työleirin hän muistaa yhä hyvin, minutkin. Minä en häntä, kun lapsia oli niin paljon. Talo on hienossa kunnossa. Navetta rakennettiin silloin myös ja se seisoo vielä paikallaan, vaikka lehmiä ei enää ole. Kahvipöydässä Erkin ja hänen vaimonsa kanssa syötiin leipäjuustoa ja lakkahilloa sekä kampanisuja, täsmälleen samoin kuin kuusikymmentävuotta sitten. Niitä syödessäni katselin hyvätuulista Erkkiä ja ajattelin noita Tansanian syrjäkylien työleirejä. Täältä Sallan Urriaavasta ne oikeastaan alkoivat. Kuusikymmentä vuotta sitten.
Alla kuva Jokelaisten talosta nyt vuonna 2019. Kuusikymmentä vuotta vanha talo on erinomaisessa kunnossa, ympärillä hyvin hoidetut nurmikot ja puutarha. Silloin, vuonna 1959, rakennettu sauna on yhä käytössä.
60 vuotta aiemmin rakennettu talo, jota oltiin myös työleirin voimin tekemässä. Kuva J. Reinimaa.
Onko sinulla kokemusta vapaaehtoistyöstä tai järjestötoiminnasta KVT:ssä tai muualla? Jaatko KVT:n arvot ja olet halukas edistämään ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja rauhaa? Hae mukaan KVT:n johtokuntaan!
Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry on toiminut rauhan ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi ihmisten välille jo yli 70 vuoden ajan. KVT järjestää vuosittain eri puolilla Suomea vapaaehtoistyöleirejä, joille osallistuu ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Leirillä työskennellään yhteisen tavoitteen eteen, mikä auttaa käsittelemään ennakkoluuloja ja kaatamaan raja-aitoja. KVT:n toiminta on ruohonjuuritason rauhantyötä, joka nojaa yhdessä tekemiseen ja yhdenvertaisuuteen.
KVT:n johtokunta, tuttavallisemmin johtis, on KVT:n jäsenten äänestämä joukko aktiiveja, jotka päättävät järjestön asioista sekä suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa. Johtiksen jäsenenä pääset osaksi KVT:n tekemää rauhantyötä, saat uusia kokemuksia ja tutustut mahtaviin tyyppeihin Suomessa ja maailmalla. Johtislaisena kehität taitojasi perinteisen hallitustyöskentelyn lisäksi osallistumalla tapahtumiin, koulutuksiin ja seminaareihin.
Johtokunnassa löytyy tekemistä sekä jo järjestö- ja johtokuntamaailmaa tunteville että siihen vasta tutustuville. Tärkeintä johtislaiselle on KVT:n arvomaailman jakaminen, johtokuntatyöskentelyyn aktiivinen osallistuminen sekä into olla mukana vaikuttamassa. KVT:llä et ole kumileimasin!
Kiinnostuitko? Lähetä KVT:n puheenjohtajalle Anni Lamposelle () lyhyt vapaamuotoinen esittely itsestäsi 15.11.2020 mennessä. Kerro esittelyssä ainakin kuka olet, miten hyvin tunnet KVT:n ja miksi johtokunnan jäsenyys kiinnostaa sinua. Annilta saat myös vastauksen johtistyöskentelyyn liittyviin mieltä askarruttaviin kysymyksiin – ota rohkeasti yhteyttä! Johtokunnan vuoden 2021 uudet jäsenet valitaan KVT:n syyskokouksessa 19.11.2020.
”Tule mukaan, täällä on kivaa! KVT:ssä on parasta myös se, että mukaan on niin helppo tulla: jokaiselle löytyy varmasti omannäköistä ja mielekästä puuhaa. KVT edustaa mielestäni hyvin elinikäistä, informaalia oppimista, jossa jokainen voi maailmanparannuksen ohessa kehittää itseään minkä ikäisenä ja missä elämäntilanteessa tahansa.”
KVT:n johtokunta käsitteli kokouksessaan 25.6. koronavirustilannetta ja sen vaikutuksia KVT:n toimintaan. Matkustus- ja tapaamisrajoitusten hellitettyä alamme jälleen järjestää fyysistä osallistumista edellyttävää toimintaa 1.8. alkaen. Näin ollen Suomessa järjestetään kaksi vapaaehtoistyöleiriä elokuussa, kuitenkin niin, että leirille otetaan vapaaehtoisia ulkomailta vain niistä maista, joista saa Ulkoministeriön suosituksella vapaasti matkustaa. Kannustamme myös suomalaisia vapaaehtoisia osallistumaan Suomen leireille.
Ulkomaille suuntautuvaan vapaaehtoistyöhön pääsee myös rajoitetusti 1.8. alkaen. Noudatamme tässäkin Ulkoministeriön matkustussuosituksia, emmekä välitä vapaaehtoisia maihin, jonne ei suositella matkustettavan. Tilanne arvioidaan kunkin vapaaehtoisen kanssa kuukautta ennen projektia.
KVT noudattaa kaikessa toiminnassa vastuullisuuden periaatetta eikä tässä tilanteessa kansainvälistä liikkuvuutta voi kaikkialla maailmassa edistää. Haluamme kuitenkin toiminnallamme rakentaa rauhaa niillä alueilla, joilla se on mahdollista niin Suomessa kuin ulkomailla sekä tarjota vapaaehtoisillemme mielekästä tekemistä turvallisesti.
Johtokunta ja työryhmät suunnittelevat edelleen myös verkossa toteutettavaa korvaavaa toimintaa. Tulossa on vielä mm. vastuullisen vapaaehtoistyön työpaja, kansainvälisiä etäkahvitteluja ja KVT:n infoilta. Tiedotamme näistä nettisivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa. Nostamme myös esille kumppanijärjestöjemme maailmalla tekemiä aloitteita, joihin voit osallistua etänä.
Seuraamme edelleen koronatilanteen kehittymistä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ja keskustelemme säännöllisesti myös kansainvälisen verkoston Service Civil Internationalin (SCI) kanssa. Tiedotamme kaikista uusista päätöksistä nettisivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, SCI:n yhteisistä päätöksistä tulee tiedotteet SCI:n sivuille.
Mikäli sinulla on kysyttävää KVT:n päätöksistä tai toiminnasta, voit olla yhteydessä KVT:n toimistoon: .
Virtuaalileirille osallistut verkossa, voit siis jatkaa vapaaehtoistyön tekemistä kansainvälisessä porukassa, oppia uusia asioita ja tutustua uusiin ihmisiin. Sinun ei tarvitse maksaa leirinvälitysmaksua KVT:lle, riittää että olet KVT:n jäsen. Virtuaalileirille tarvitset oman tietokoneen ja nettiyhteyden käyttöösi. Bonuspuolia on osallistuminen omasta kodista käsin (ei siis suihkuvuorojen sopimista ja pakkausstressiä) ja säästät rahaa ja ympäristöä kun et joudu ostamaan matkalippuja tai päivittämään passia.
Haku virtuaalileirille tapahtuu samoin kuin perinteisille leireille leiritietokannan kautta. Voit etsiä pelkästään virtuaalileirejä kun avaat Options-välilehden hakukentästä ja raksit ruudun ”On-line camps”. Huom! SCI:n tarjoama tapaturmavakuutus vapaaehtoisille ei ole voimassa virtuaalileireillä.
Virtuaalileirillä osallistut erilaisiin projekteihin, joita toteutetaan pääasiassa verkon kautta. Osassa virtuaalileireistä saattaa olla myös sellaisia tehtäviä, joita voit suorittaa omassa lähiympäristössäsi. Virtuaalileireillä voidaan esimerkiksi päivittää wikipediaa, tehdä taustatyötä johonkin kampanjaan, opiskella lisää ajankohtaisesta teemasta tai jotain ihan muuta.
Alla esimerkkejä viime aikona olleista tai kohta tulevista virtuaalileireistä.
1.-7.2. Wikipedia for Peace: Women‘s Suffrage
Throughout the 19th and 20th century, women around the world have fought for their right to participate in elections. Women in Switzerland were the last in Western Europe, gaining suffrage on 7 February 1971, 50 years ago. And still today, women in some parts of the world are not able to vote, even when men are. In this online camp, which is part of the bigger “Wikipedia for Peace” project and a cooperation between SCI and Wikimedia Switzerland, you will get to know Wikipedia and other Wikimedia projects. You will also learn about the feminist movement and inspiring activists within it!
16.-25.2. Virtual Camp Environmentally Aware – Learn from Home
During lockdown we started to host our first virtual camps and learnt that online meetings are a great way of connecting with people all across the world and promoting our ideals and environmental awareness, even without meeting physically. SEEDS camp leaders will be creating opportunities for you to focus on different current environmental and sustainability issues through a selection of workshops and activities online. One of our aims is to help create more environmentally aware consumers & travellers. During this camp participants can share their love for (and learn more about) global & local environmental topics such as: climate change, waste management, sustainable solutions & other environmental topics.
