Kiinnostaako yhdistystoiminta ja syvempi tutustuminen pienen järjestön hallintoon? Haluatko päästä aitiopaikalle vaikuttamaan siihen, mitä KVT:ssa tehdään? Hae mukaan johtokuntaan vuodelle 2025!
Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry on toiminut rauhan ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi ihmisten välille jo yli 75 vuoden ajan. KVT järjestämillä vapaaehtoisleirillä eri taustoista tulevat vapaaehtoiset työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen, mikä auttaa käsittelemään ennakkoluuloja ja kaatamaan raja-aitoja. KVT:n toiminta on ruohonjuuritason rauhantyötä, joka nojaa yhdessä tekemiseen ja yhdenvertaisuuteen.
KVT:n toimintaa suunnittelee ja toteuttaa 9-12 vapaaehtoisesta koostuva, KVT:n jäsenten valitsema johtokunta eli johtis. Johtiksessa pääset tutustumaan syvemmin KVT:n toimintaan ja rauhantyöhön sekä kotimaassa että kansainvälisesti, saat kokemusta toiminnasta järjestön hallituksessa ja pääset tekemään merkityksellistä vapaaehtoistyötä mahtavassa porukassa. Johtislaisena kehität taitojasi perinteisen hallitustyöskentelyn lisäksi osallistumalla tapahtumiin, koulutuksiin ja seminaareihin.
Johtokunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja kokouksia järjestetään johtislaisten toiveiden mukaan sekä lähi- että etämuodossa. Myös lähikokouksiin on tarvittaessa mahdollista osallistua etänä.
Johtikseen olet tervetullut kaikenmittaisella järjestökokemuksella; tehtävää löytyy sekä aloittelijoille että konkareille. Johtislaiset jakavat tehtäviä keskenään kiinnostuksenkohteidensa mukaan, eikä kaikkea tarvitse osata valmiiksi. Tärkeintä on innostus KVT:ssa vaikuttamiseen, aktiiviseen johtistyöskentelyyn sekä KVT:n arvomaailman jakaminen.
KVT:lle valitaan vuosittain puheenjohtaja, 7 varsinaista johtokunnan jäsentä sekä 1-4 varajäsentä. Vuoden alussa johtokunnan varsinaisten jäsenten keskuudesta valitaan 1-2 varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajalta toivotaan jo ainakin jonkinlaista KVT:n toiminnan tuntemusta sekä kokemusta hallitustoiminnasta. Puheenjohtajiston tehtäviä ovat muunmuassa johtokunnan kokousten vetäminen ja kokousten valmistelu yhdessä toiminnanjohtajan kanssa, KVT:n edustaminen työnantajana, vuosittaisen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen koordinointi sekä yhdistyksen talouden tarkempi seuranta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.
Jos kiinnostuit tai haluat kysyä lisää, lähetä lyhyt esittely itsestäsi puheenjohtaja Hanna Raskille () viimeistään 12.11. mennessä. Kerro esittelyssä ainakin kuka olet, miten hyvin tunnet KVT:n ja miksi johtokunnan jäsenyys kiinnostaa sinua. Johtokunnan jäsenet valitaan KVT:n syysvuosikokouksessa 26.11.
Kiinnostaako yhdistystoiminta ja syvempi tutustuminen pienen järjestön hallintoon? Haluatko päästä aitiopaikalle vaikuttamaan siihen, mitä KVT:ssa tehdään? Hae mukaan johtokuntaan vuodelle 2024!
Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry on toiminut rauhan ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi ihmisten välille jo yli 70 vuoden ajan. KVT järjestämillä vapaaehtoisleirillä eri taustoista tulevat vapaaehtoiset työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen, mikä auttaa käsittelemään ennakkoluuloja ja kaatamaan raja-aitoja. KVT:n toiminta on ruohonjuuritason rauhantyötä, joka nojaa yhdessä tekemiseen ja yhdenvertaisuuteen.
KVT:n toimintaa suunnittelee ja toteuttaa 10-12 vapaaehtoisesta koostuva, KVT:n jäsenten valitsema johtokunta eli johtis. Johtiksessa pääset tutustumaan syvemmin KVT:n toimintaan ja rauhantyöhön sekä kotimaassa että kansainvälisesti, saat kokemusta toiminnasta järjestön hallituksessa ja pääset tekemään merkityksellistä vapaaehtoistyötä mahtavassa porukassa. Johtislaisena kehität taitojasi perinteisen hallitustyöskentelyn lisäksi osallistumalla tapahtumiin, koulutuksiin ja seminaareihin.
Johtokunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja kokouksia järjestetään johtislaisten toiveiden mukaan sekä lähi- että etämuodossa. Myös lähikokouksiin on tarvitaessa mahdollista osallistua etänä.
Johtikseen olet tervetullut kaikenmittaisella järjestökokemuksella; tehtävää löytyy sekä aloittelijoille että konkareille. Johtislaiset jakavat tehtäviä keskenään kiinnostuksenkohteidensa mukaan, eikä kaikkea tarvitse osata valmiiksi. Tärkeintä on innostus KVT:ssa vaikutamiseen, aktiiviseen johtistyöskentelyyn sekä KVT:n arvomaailman jakaminen.
Jos kiinnostuit tai haluat kysyä lisää, lähetä lyhyt esittely itsestäsi puheenjohtaja Hanna Raskille () 17.11. mennessä. Kerro esittelyssä ainakin kuka olet, miten hyvin tunnet KVT:n ja miksi johtokunnan jäsenyys kiinnostaa sinua. Johtokunnan vuoden 2024 uudet jäsenet valitaan KVT:n syysvuosikokouksessa tiistaina 28.11.2023.
HUOM! Johtokunnalle on haussa myös uusi puheenjohtajisto ensi vuodelle.
KVT:lle valitaan vuosittain puheenjohtaja sekä vuoden alussa johtokunnan kesken 1-2 varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajalta toivotaan jo ainakin jonkinlaista KVT:n toiminnan tuntemusta sekä kokemusta hallitustoiminnasta. Puheenjohtajiston tehtäviä ovat muunmuassa johtokunnan kokousten vetäminen ja kokousten valmistelu yhdessä toiminnanjohtajan kanssa, KVT:n edustaminen työnantajana, vuosittaisen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen koordinointi sekä yhdistyksen talouden tarkempi seuranta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.
Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Hannaan ja kysy lisää! Puheenjohtaja valitaan muun johtokunnan tavoin syysvuosikokouksessa 28.11.2023.
Hei! Olen Sanni, 23-vuotias valtio-opin opiskelija Helsingistä. Viime syyskuussa lähdin KVT:n kautta sveitsiläiseen rauhanjärjestöön Zürichiin oppimaan lisää rauhantyöstä ja kansalaisvaikuttamisesta.
Olin halunnut lähteä ulkomaille jo pitkään saadakseni kansainvälistä kokemusta, ja KVT:n kautta löydetty European Voluntary Service (EVS) tuntui itselleni sopivalta.
Alkusysäys
Minua kiinnosti tietää käytännössä, millaista järjestötyö on ja saada työkokemusta. Ilmoitus vapaaehtoistyöstä sveitsiläisessä rauhanjärjestössä herätti heti mielenkiinnon. Työtehtävät, kuten artikkeleiden kirjoittaminen lehteen, sosiaalisen median sekä nettisivujen päivittäminen ja rauhanteemaisten tapahtumien organisointi kuulostivat monipuolisilta ja sopivan haastavilta.
Yksi kriteereistä oli saksan kielitaito, joka minun kohdallani täyttyi. Olen opiskellut saksaa kolmannesta luokasta asti aina yliopistoon saakka, mutta “luonnossa” en ollut päässyt sitä käyttämään. Päätin jo ennen Sveitsiin menoani, että yritän pärjätä mahdollisimman pitkään pelkällä saksalla, jotta kielitaitoni kehittyy.
Kirjoitin hakemuksen ja sain kutsun Skype-haastatteluun. Jännitin aluksi todella paljon, sillä haastattelu oli saksaksi. Haastattelu meni ilmeisen hyvin, sillä muutaman päivän päästä sain tiedon, että minut oli valittu!
Monipuolisia tehtäviä
Olin jo aikaisemmin ollut kiinnostunut naisten oikeuksista. Swiss Peace Councililla toiveitani kuunneltiin ja sain työskennellä itseäni kiinnostavien aiheiden parissa. Kun huomasin Miriam Coronel-Ferrerin, maailman ensimmäisen naispuolisen päärauhanneuvottelijan, tulevan vieraaksi Baselissa järjestettyyn konferenssiin, soitin järjestäjätaholle ja pyysin saada haastatella häntä. Haastattelu järjestyi, ja kirjoitin jutun Filippiinien hallituksen ja islamistikapinallisten välisistä neuvotteluista järjestön julkaisemaan lehteen. Artikkeli on luettavissa saksaksi Friedensratin lehdessä.
Yllä: Miriam Coronel-Ferreriä haastattelemassa. Otin mukaan järjestömme lehtiä, ja tässä kuvassa poseeraamme lehden kanssa.
Lehtijuttujen lisäksi järjestimme omia tapahtumiamme. Toteutimme keskustelutilaisuuden väkivallan aiheuttamista fyysisistä sekä henkisistä traumoista ja niistä toipumisesta. Pidin yhteyttä eri puhujiimme ja järjestin suunnitelutapaamisen, jotta keskustelutilaisuus olisi mahdollisimman mielenkiintoinen, selkeä ja informatiivinen. Puhujina meillä oli kolme erilaista naista: entinen rauhanturvaaja, ihmisoikeusaktivisti ja terapeutti. Tapahtuma oli osa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen maailmanlaajuiseen kampanjaa (16 Days Against Gender-Based Violence), ja olin mukana kampanjan suunnittelukokouksissa edustamassa järjestöämme.
Iso juttu järjestötyössä on myös näkyvyys ja resurssien käyttö. Halusin konkreettisesti edistää järjestömme tunnettavuutta ja saada meille uusia jäseniä sekä lehden tilaajia. Suurin yleisö on tietysti tavoitettavissa internetissä. Päivitin ahkerasti nettisivujamme, jotta ne säilyivät ajan tasalla. Opettelin myös hakukoneoptimointia, jotta tietyistä rauhanteemoista saksankielellä tietoa etsivät ihmiset päätyisivät juuri meidän sivuillemme lukemaan niistä ja kiinnostuisivat kenties järjestön toiminnasta laajemminkin.
Lisäsin kuvia Facebookiin tapahtumistamme ja linkkejä nettisivuillemme mielenkiintoisiin juttuihimme. Sen lisäksi opettelin käyttämään Twitteriä ja #hashtageja, jotta olisimme osa aktiivista keskustelua myös siellä. Retweettailin ja tykkäilin muiden tweeteistä, jotta hekin huomaisivat meidät. Seuraajamäärämme kasvoikin ihan mukavaa tahtia.
Sen lisäksi kirjoitin sähköiset uutiskirjeet, jotka laitoimme sähköpostilistallamme jakoon. Niissä kerroin tapahtumistamme ja järjestön lehden artikkeleista. Tutkin paljon muita uutiskirjeitä ja käytin hyväksi havaittuja vinkkejä itse. Tavoitteeni oli esimerkiksi tehdä artikkeleista kertovista pätkistä niin mielenkiintoisia, että uudet ihmiset tilaisivat itse lehden lukeakseen koko artikkelin. Lehden tulot olivat tärkeä osa järjestön rahoitusta ja mielestäni oli tärkeää tehdä lehti tunnetuksi. Otin lehtiä myös mukaan kaikkiin tapahtumiin, joissa kävin, ja jaoin niitä ihmisille. Lehden mukana jaoin tietysti tilauskaavakkeen!
Kaikkia ideoitani en suinkaan saanut itse vaan sain paljon apua ja ehdotuksia toimistoltamme. Olen tästä hyvin kiitollinen, näin opin paljon myös itselleni vieraammista aiheista, joista en olisi muuten kiinnostunut.
Kävin esimerkiksi ydinaseita ja ihmisoikeuksia käsittelevässä konferenssissa, jossa opin paljon uutta. Idean mennä oli antanut järjestön pääsihteeri, joka pyysi minua edustamaan meitä siellä. Konferenssin järjesti IPPNW, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985. Tapasin myös ICAN:in edustajia, ja kun ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon, olin konferenssin ansiosta tietoisempi heidänkin toiminnastaan. Meille tuli paljon puheluita sveitsinsaksalaiselta medialta Nobelin rauhanpalkinnon kommentointia varten. Olin (vahingossa) toimistollamme yksin, joten ohjasin puheluita koko päivän eteenpäin järjestön puheenjohtajalle ja pääsihteerille. Kuvassa IPPNW:n konferenssissa, tietenkin järjestömme lehden kanssa.
Pääsihteeri antoi myös idean yhtä lehtiartikkeleistani varten: hän halusi jutun Yhdysvaltojen asejärjestö NRA:n harjoittamasta lobbauksesta sekä sitä vastustavasta kansanliikkeestä. Mielessäni alkoi itää ajatus ruohonjuuritason aktiivin haastattelusta osana juttua, ja löysinkin verkostojeni kautta 16-vuotiaan yhdysvaltaisen high school-oppilaan, joka oli organisoinut koulussaan protesteja aselakien tiukentamisen puolesta sekä järjestänyt aktiivien tapaamisia päättäjien kanssa. Artikkeli haastatteluineen löytyy saksaksi täältä.
Vapaa-aikaa viettämässä
Mietin aluksi, miten tutustuisin ikäisiini sveitsiläisnuoriin. Pidin sitä oleellisena kielitaidon kehittymisen kannalta, ja halusin tietysti uusia kavereita uudessa kaupungissa. Olen ollut Suomessa mukana malli-YK-toiminnassa, joten hain Zürichissä Zurich Model United Nations (ZuMUN)-konferenssin järjestäjätiimiin. Pääsin mukaan markkinointitiimiin. Muut järjestäjät olivat Zürichin kahdesta yliopistosta. Konferenssi oli menestys, sillä osallistujia oli yli 150 henkilöä yli kymmenestä eri maasta, ja lisäksi se oli henkilökohtaisesti menestys minulle, sillä tutustuin moniin paikallisiin ja pääsin käyttämään saksankieltäni työn ulkopuolella. Myös paikallinen murre, “Züridütsch”, tuli tutuksi.
EVS tarjoaa mahdollisuuden kielikurssiin, joten käytin sen hyväkseni ja ilmoittauduin saksankielenkurssille. Kurssilla tavoitteenani oli ennen kaikkea kehittää kielioppiani, jotta puhuisin ja kirjoittaisin myös kieliopillisesti mahdollisimman oikein. EVS-paikkani kannusti käymään lisää kursseja, joten kävin kaikenkaikkiaan kolme saksankielen kurssia.
Minua oli autettu paljon, jotta kotiutuisin Sveitsiin, ja halusin itse tarjota samaa muille. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi pakolaislapsille järjestetylle taideleirille, jossa maalasimme, painoimme kangasväreillä ja siinä sivussa puhuimme saksaa. Lapset ovat rohkeita kielenkäyttäjiä, joten heidän sanavarastonsa kasvoi vauhdilla ja puuttuvat sanat korvattiin pantomiimina ja naurettiin iloisesti. Kirjoitin leiristä myös jutun lehteemme.
Sveitsi on kuuluisa vuoristaan ja upeista maisemista. Viikonloppuisin kiersinkin ahkerasti Sveitsiä kavereideni kanssa ja ehdinkin nähdä monta paikkaa. Vaeltaminen ja raitis ilma rentouttivat ja maisemat Alpeilla olivat hienot.
EVS on hieno kokemus lähteä vapaaehtoistöihin Eurooppaan ja mahdollisuus, jota kannattaa hyödyntää. Uskon, että kokemukseni ja oppimani viestinnästä, tapahtumatuotannosta ja parantunut saksankielen taitoni auttavat tulevaisuudessa töitä hakiessa. Ohjelmasta ei tule osallistujalle kuluja, sillä matkat, taskuraha ja majoitus maksetaan.