Leiri-isäntien usein kysytyt kysymykset

Mikä vakuutus ja mikä ihmeen leirivierailu? Kokosimme yhteen vinkkejä ja neuvoja työleirin järjestämiseen Suomessa.

1. Mikä on vapaaehtoistyöleiri?

Kansainvälinen työleiri on kymmenestä päivästä kolmeen viikkoon kestävä leiri, jonka aikana 6 – 20 erimaalaista vapaaehtoista tekee töitä jonkin yleishyödyllisen projektin kimpussa. Ensimmäinen kansainvälinen työleiri järjestettiin 1920 Esnes`n kylässä Ranskassa, ja sen tarkoitus oli jälleenrakennus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Työleirillä kohtasivat entiset viholliskansalaisuuksien edustajat lapionvarressa: sama rauhaa, muiden kulttuurien kohtaamista, ymmärtämistä ja vuorovaikutusta edistävä periaate on yhä edelleen järjestettävien leirien taustalla. KVT:n kattojärjestö Service Civil Internationalin jäsen – ja partnerijärjestöt organisoivat vuosittain noin tuhat työleiriä ympäri maailmaa.

Leirin voi järjestää yleishyödylliseksi katsottavaa toimintaa harjoittava taho, esimerkiksi yhdistys tai yhteisö. Suomessa leirejä on järjestetty mm. ekokylässä, vammaisten perhekodissa, festareilla, kylillä kylätaloja kunnostaen ja kyläjuhlia järjestäen sekä vastaanottokeskuksessa nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. Leirillä tehtävän työn tulisi olla sellaista, että sitä osaa tehdä kuka vain.

2. Millaisia kokemuksia leiri-isännillä on leirien järjestämisestä?

Heidän on parempi antaa kertoa itse. Kokosimme alle muutamia esimerkkejä leiri-isäntien kokemuksista:

3. Miten leiri-isännäksi haetaan?

Leirin järjestäjä täyttää KVT:n alustavan kyselyn. KVT:n leirikoordinaatiotyöryhmä käsittelee hakemuksen ja on tarvittaessa yhteydessä hakijaan. Leirit hyväksytään KVT:n johtokunnan kokouksessa.

4. Kuinka paljon leirin järjestäminen maksaa?

Leiri-isännät maksavat KVT:n yhteisöjäsenmaksun, joka on viime vuosina ollut 200 euroa. Tämän lisäksi leiri-isäntä vastaa leiriläisten majoituksesta ja ruokakuluista. Ruualle kehotamme budjetoimaan noin 10 e / päivä / osallistuja. Leiri-isännän tulee hankkia vakuutus leirin aiheuttamien aineellisten vahinkojen varalle (tapaturmavakuutus leiriläisillä on omasta takaa). Jos leiripaikka sijaitsee kaukana juna- tai linja-autoasemasta tulee leiri-isännän omalla kustannuksellaan järjestää kyyti saapuville ja lähteville leiriläisille leirin ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä.

5. Voinko täyttää alustavan kyselyn jos kaikki leirin yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä?

Kyllä. Esimerkiksi leirin tarkka ajankohta ja leiriläisten määrä ovat asioita, joista voidaan sopia vasta myöhemmässä vaiheessa. Sen sijaan leirillä tehtävästä työstä ja leirin rahoituksesta on hyvä olla jo selkeä käsitys.

6. Kuinka kauan kestää saada tieto leirin hyväksymisestä?

KVT:n johtokunta hyväksyy leirit kokouksessa. Johtokunta kokoontuu noin kerran kuussa ja kokousaikataulu vaikuttaa leirin hyväksymiseen kuluvaan aikaan. Yleensä vastaus tulee parissa viikossa, mutta joskus voi mennä kuukausikin.

7. Milloin leiriä pitäisi viimeistään hakea jos haluaa järjestää sen kesällä?

Jos leiri järjestetään loppukesästä eli elo-syyskuussa ja jos hakija on valmis hoitamaan leirisopimukset ja muun KVT:n edellyttämän materiaalin nopeassa aikataulussa niin huhtikuussa ehtii vielä hakea leiriä. Yleinen suositus on kuitenkin, että leirihakemukset tehtäisiin viimeistään helmikuussa.

8. Leiri-isännän tulee olla yleishyödyllinen toimija, mitä tämä tarkalleen tarkoittaa?

Leirillä tehtävä työ ei voi hyödyttää yksityistä henkilöä tai henkilöryhmää. Yritys ei siis voi toimia leiri-isäntänä. Osuuskuntien osalta isännöimistä harkitaan tapauskohtaisesti. Nyrkkisääntö on, että leirillä on oltava ideologinen pohja ja / tai ympäröivää yhteisöä hyödyttävää toimintaa. Tällaista voi olla esimerkiksi kestävän kehityksen toimintatapojen noudattaminen niiden levittämistarkoituksessa, yhteisöllisen toiminnan järjestäminen (esim. paikallistapahtuma) tai yhteistyö paikallisten yleishyödyllisten tai kunnallisten toimijoiden kanssa.

9. Miten leirille osallistuvat leiriläiset valitaan?

Jokaisesta leiristä kirjoitetaan SCI:n leiritietokantaan leirikuvaus, jonka perusteella leiriläiset hakevat leireille. Osallistujat valitaan pääosin ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos leirillä toimitaan heikommassa asemassa olevien kohderyhmien kanssa tai jos leirillä tehtävä työ on muuten poikkeuksellisen vaativaa, voidaan leiriläisiltä pyytää hakemuksen yhteydessä motivaatiokirje, jossa he kertovat tarkemmin erityistaidoistaan ja syistä, miksi kyseiselle leirille hakevat. Tällöin osallistujien valinta perustuu motivaatiokirjeeseen. Hakemukset tulevat KVT:n toimistolle, jossa vaihtoja hoitava työntekijämme käsittelee ne.

10. Millaisia leiriläiset ovat?

Kaikenlaisia! Leiriläisiä on kaikista maanosista ja he ovat kaikenikäisiä, joskin suurin osa on 20-30-vuotiaita. Mukana voi olla myös koko perhe.

11. Pitääkö isännän osata englantia tai muita kieliä?

Leirikieli on aina englanti, mutta leiri-isännän ei ole pakko osata sitä. Leirille osallistuu aina myös 1-2 suomalaista leirinvetäjää, jotka puhuvat englantia ja pystyvät tarvittaessa toimimaan tulkkina. Kielitaito helpottaa kuitenkin työn koordinointia ja yhteistyötä kaikkien leiriläisten kanssa, eikä tulkkaus jää vain yhden henkilön harteille.

12. Pitääkö leiri-isännällä olla vakuutus?

Kyllä, leiri-isännän tulee vakuuttaa omaisuutensa leiriläisten aiheuttamien vahinkojen varalta. Leiriläisillä on SCI:n puolesta vakuutus ja usein myös oma matkavakuutus joilla katetaan mahdolliset sairastumiset ja tapaturmat.

13. Pitääkö leiriläisillä olla täyshoito?

Leiri-isäntä järjestää leiriläisille majoituksen ja ruuan. Majoitukseksi sopii esim. patjamajoitus koululla tai kylätalolla. Leiriläiset voivat itse valmistaa ruuan itselleen, mutta leiri-isännän tulee kustantaa ruoka ja hankkia myös tarvittavat ruoka-aineet. Ruokailut voivat olla: aamiainen, lounas, kahvitauko, päivällinen ja iltapala.

14. Voiko leirin järjestää mihin vuodenaikaan tahansa?

Periaatteessa kyllä. Paras aika leirien järjestämiselle on heinä-syyskuussa, mutta mikään ei estä järjestämästä leiriä vaikkapa talvella. Varsinaisen leirikauden ulkopuolella järjestettävän leirin isännän on varauduttava siihen, ettei leiriläisiä ole välttämättä liikkeellä yhtä paljon kuin kesäaikaan.

15. Millaista vapaa-ajan ohjelmaa leiriläisille pitää järjestää?

Useimmat isännät järjestävät leiriläisille retken lähikaupunkiin tai vaikkapa vaellusreitille, mutta periaate on että leiriläiset vastaavat itse vapaa-ajan ohjelmastaan ja sen kustannuksista.

16. Saako leiri-isäntä valita leirinvetäjät?

Jos leiri-isännällä on tiedossa esim. paikallisia nuoria, joille leirin vetäminen voisi sopia niin se yleensä sopii KVT:lle. Vetäjien tulee kuitenkin osallistua KVT:n leirinvetäjien valmennukseen kuten muidenkin vetäjien.

17. Täytyykö leiri-isännän olla koko leirin ajan leirin mukana?

Leiri-isännän tai leiri-isännän valitseman työnohjaajan täytyy olla tavoitettavissa leiripaikalla aina kun töitä tehdään. Leiriläiset pitävät siitä, että heillä on yhteys ihmisiin jotka työnteosta hyötyvät. Vapaa-ajalla leiriläiset ja vetäjät voivat viettää aikaa myös keskenään, mutta leiri-isännän on hyvä varata muutama ilta yhteiseen tekemiseen leirin kanssa. On hyvä myös varmistaa leirinvetäjiltä, että leirillä on tekemistä iltaisin, esim. tieto lähimmän uimarannan sijainnista tai muista lähiseudun harrastusmahdollisuuksista.

18. Mikä on leirivierailu?

KVT:n vapaaehtoiset vierailevat kaikilla Suomen leireillä. Vierailu kestää yleensä puoli päivää ja sen tarkoitus on kertoa leiriläisille KVT:stä ja SCI:sta ja tukea leirinvetäjiä tehtävässään. Vierailun ajankohdasta sovitaan aina etukäteen. Muistattehan varata siis myös tälle aikaa.

19. Mikä on opinto-osuus ja onko se pakko järjestää?

Opinto-osuus on leiri-isännän järjestämä ohjelmanumero, jossa leirillä tehtävä työ yhdistetään laajempaan yhteyteen. Tämä edistää leiriläisten ymmärrystä siitä miksi leiri järjestetään, mikä on tehdyn työn tarkoitus ja kuka siitä hyötyy. Se lisää samalla heidän tietouttaan leirin aihepiiristä. Opinto-osuuden muoto on vapaa ja se voi olla esimerkiksi leiri-isännän organisaation ja sen taustan esittely, leirillä tehtäviin töihin liittyvien tekniikoiden tai teorioiden esittely, suomalainen kulttuuri-ilta tai paikallishistoriasta kertominen.

20. Saavatko paikalliset ihmiset osallistua leirille?

Mieluusti! Kannattaa kuitenkin harkita miten ja milloin osallistuminen tapahtuu koska ympärillä olevien ihmisten jatkuva vaihtuminen voi olla joillekin leiriläisille sekavaa.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi?

Ota yhteys KVT:n toimistolle: tai 045 1049829

Kerro muillekin:

Share

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *