Kulttuurituomisia Perusta Pohjolaan

Naistyötä Huaycanissa

Vuosi sitten, heti räiskyvän uuden vuoden rakettisumun jälkeen, vaihdoin Suomen paukkupakkaset Perun pölyiseen helteeseen. Kuukausien järjestelyn, monien rokotusten, jännittämisen ja stressaamisen jälkeen olin vihdoin perillä keltaisessa talossa Huaycanin alue D:ssä.

Tulin toisena suomalaisena töihin nuoreen järjestöön nimeltä Light and Leadership Initiative. Chicagolainen järjestö opettaa lapsille englantia, ranskaa, matematiikkaa, tanssia, taidetta ja shakkia. Aikuisille järjestetään myös englannin ja ranskan tunteja sekä lisäksi järjestöllä on naistenprojekti, jonka tarkoitus on auttaa yhteisön naisia lukemisen opettelusta käsitöiden myyntiin. Oma työnkuvani oli opintoretkien ja työpajojen koordinointi, oppilasarkiston ylläpito, yhteydenpito oppilaiden perheisiin, naisten kirjotustuntien opettajana toimiminen ja muilla tunneilla avustaminen. Asuin yhdessä noin kahdeksan vaihtuvan vapaaehtoisen kanssa ja jaoin huoneen yhden tai kahden muun kanssa.

Mimosa_Lindstrom_PeruKuherruskuukausi ja puolimatkan väsymys

Alku oli säkenöivää aikaa. Kulttuurishokista ei ollut tietoakaan. Kuinka tällaisessa yhteisössä mitään shokkia voisi saada? Lapset olivat herttaisia, aikuiset vastaanottavaisia, ympäristö köyhä ja erilainen mutta valtavan mielenkiintoinen ja jos minulla mitään ongelmia olisi, on minulla oma tiivis vapaaehtoisperheeni aina tukenani. Eihän tässä ole mitään hätää.

Ensimmäiset pari kuukautta meni kuin pikajuna. Jälkeenpäin nimesin sen kuherruskuukaudeksi. Sohvannurkkapsykologi sisälläni selitti, että kun kaikki on uutta ja ihmeellistä, ei ehdi millään huomata missään mitään vikaa. Sitten läheisiksi tulleita vapaaehtoiskollegoita alkoi lähteä. Helmi-maaliskuun taitteessa miltei koko ryhmä oli uusi, huonetovereita myöten. Koko ryhmädynamiikka heitti voltin, työnteko olikin yhtäkkiä aivan erilaista, espanjankieleni ei ollut kehittynyt tarpeeksi ja työpäivistä tuli selviytymistaistelua. Apua oli hankala pyytää, koska olinhan ollut paikalla jo kaksi kuukautta, pitäisihän sitä jo osata ja pärjätä.

Hiljaista ahdistuneisuutta kesti korkeintaan parisen viikkoa. Sitten joku keksi oivan ratkaisun: otetaan asia puheeksi. Kävi ilmi etten suinkaan ollut ainoa, joka noin oli reagoinut. Talossa jo kahdeksan kuukautta asunut vapaaehtoinen kertoi, että porukan vaihtuminen vaikuttaa aina. Ensimmäisillä kerroilla rajuimmin. Sitten alkoi helpottaa. Kummasti jopa se espanjan höpöttäminen alkoi sujumaan, kun en stressannut ja miettinyt asiaa koko ajan. Uusi ryhmä oli erilainen, mutta hyviä tyyppejä sieltäkin löytyi.

Kulttuurituliainen kotimaalle

Viimeiset kuukaudet Perussa olivat aivan mahtavia. Naistenkirjoitustunnit olivat henkilökohtaisesti läheisimpiä työtehtäviä mitä minulla siellä oli. Harvoin olen tuntenut sellaista ylpeyttä, kuin silloin kun 72-vuotias nainen tavaa ensimmäisen kerran sanan kissa. Mahtava kokemus oli myös järjestön kaksivuotistapahtuman järjestäminen. Se olikin viimeinen työtehtäväni, jonka jälkeen reissasin pari viikkoa pitkin Etelä-Perua ennen paluutani Espanjan kautta Suomeen.

Heinäkuun puolessa välissä kone laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vaikka niin paljon oli tapahtunut puolen vuoden aikana, tuntui kun olisin lähtenyt viikkoa aikaisemmin. Näin ei kuitenkaan ollut. Olin ollut aivan toisenlaisessa kulttuurissa ja maassa kuusi kuukautta. Olin asunut keskellä yhteisöä, joka paini sellaisten ongelmien kanssa päivittäin joista useimmilla meillä ei täällä ole aavistustakaan. Edes lääkäriin kun ei Perussa päässyt ilman henkilöllisyystodistusta ja läheskään kaikilla ei sellaista ollut. Silti ihmisistä ei ollut kadonnut elämänmyönteisyys ja ilo. Pienistä asioista osattiin nauttia ja jokainen päivä otettiin uutena. Läheiset ihmiset olivat ympärillä. Toki katkeruutta ja surua näki usein mutta seuraavassa hetkessä naurettiin taas. Tuo on se suurin osa tuota kaukaista kulttuuria, jonka haluaisin siirtää meillekin. Vaikeuksia ja esteitä tulee aina eteen, mutta elämästä niiden välillä pitää yrittää nauttia.

Teksti ja kuvat: Mimosa LindströmHuaycan

Kerro muillekin:

Share

Olet täällä: