Turku, ekokylä ja tantrajooga!

Hei, oletko valmis kokemaan vapaaehtoistyötä leirinvetäjänä? Tai no, jatka hetki kanssani, voin kertoa jotain viime vuoden leirikesästä ja siitä, mitä uutta minulle ja KVT:lle silloin tapahtui.“Lähtisinkö ulkomaille vai hyppäisinkö pois tutuista ympyröistä välillä täällä kotimaassa!”IMG_0733_NOTIMESTAMP

Turku, ekokylä ja tantrajooga!
Edelliset asiat edustivat tulevaa leiripaikkaa mielessäni kun päätin hakea leirinvetäjäksi yhdelle kesän leireistä. Eihän noista mielikuvista nyt mikään ihan oikeaan osunut, mutta antoi jotain osviittaa mitä tuleman pitää. Kyseessä oli siis Tammisaaren Villa Westergårdissa ensimmäistä kertaa pidetty vapaaehtoistyöleiri. Paikkana oli muutaman perheen ekoyhteisö arvokkaalla vanhalla maatilakartanolla metsän siimeksessä. Talon emäntä, Shanti Limnell, coachaa vieraitaan ja asiakkaitaan tantran ja meditaation saloihin.

Työtä talolle ja paljon muutakin

Tämän kertainen työrupeamamme kohdistui pihapiirin päärakennuksen kunnostamiseen. Kookkaan talon mittava maalinpoisto- ja uudelleenmaalausurakka oli jo saatettu alulle, mutta apuamme tarvittiin sen jatkamiseksi vanhan maalin rapsuttamisen keinoin. Mutta jo vain saimme vaihteluakin; talvea varten valmistellut polttopuut huusivat kattoa päällensä ja niinpä nikkaroimme kelpo liiterin puiden suojaksi.

“Mitäs jos tekis eskimokäännöksen?”

Tilalla riitti tekemistä myös siellä asuvien hevosten hoidossa ja huolehtimisessa päiväksi laitumelle. Ratsastusta ei tietenkään sopinut unohtaa ympäristössä, jossa metsäpolut houkuttelevat vauhdikkaaseen laukkaan. Eskimokäännöksen alkuvauhteja pääsimme sen sijaan todistamaan laheisen rannan edustalla, jossa kävimme melomassa ja tekemässä myös pieniä uintipyrähdyksiä juoksumatkan päässä saunalta. Ja mitä eskimokäännökseen tulee – ei, ei se onnistunut – saimme kuitenkin makeat naurut ja virkistävän kylvyn naaratessamme kajakkia pitkin vedenpohjaa.

Ketä kiinnostaa…

Leirillä tutustui monenlaisiin kiehtoviin ihmisiin oman arkisen maailman reunoilta. Ehkä paras sattumus leirijärjestelyjen kannalta oli mahdollisuus kahteen leirinvetäjään, minkä ansiosta leirin koordinointihuolet hellittivät hyvässä yhteistyössä. Innokkaat osallistujat olivat alkujaan Espanjasta, Senegalista, Taiwanista ja kolme Suomestakin leirinvetäjien lisäksi. Ikähaarukkaa leiriporukalla piisaasi paristakympistä kuutenkymppiin ja se tuli nähdyksi etteivät ikä, kieli tai muut näennäiset rajoitteet ole leirin onnistumisen tiellä.

Pois edestä, täältä tulee lisää leirikokemuksia!

Tiedän jo, että on ihan paikallaan viettää pari viikkoa vuodesta vaikkapa vapaaehtoistyön parissa. Leirillä ei tarvitse miettiä asiakastapaamisen agendaa niin kuin töissä tai sukellussuunnitelman yksityiskohtia niin kuin vapaa-ajalla. Ota koppi ja tule mukaan! Tiedä vaikka tapaamme jollain ensi kesän leireistä.

Teksti ja kuvat: Janne Pitkänen

Kerro muillekin:

Share

Olet täällä: