Uusia kokemuksia leirinvetäjänä Virossa

KUKA OLET JA MITÄ TEET?

Nimeni on Aleksi ja olen 27-vuotias. Olen valmistumassa tänä syksynä yhteisöpedagogiksi Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Helsingin kampukselta. Olen opinnoissani erikoistunut nuorisotyöhön, mutta olen tehnyt myös jonkun verran järjestötyötä. Intohimona minulla elämässä on rap-musiikin tekeminen, Stand up-komedia, teatteri ja muu esittävä taide. Lisäksi tietysti nautin matkustamisesta ja unelmoin ulkomailla asumisesta. Tulevaisuuden suunnitelmina on hakea yliopistoon opiskelemaan, tehdä rap-levy ja halu olisi myös lähteä EVS-vaihtoon ulkomaille!

MIKSI JA MILLOIN ALOIT TEHDÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ?

Olen tehnyt vapaaehtoistyötä alun perin Parasta Lapsille ry:ssä, jossa toimin monikulttuurisen perheleirin leirinvetäjänä. KVT:llä itseasiassa ensimmäinen vapaaehtoistyöleirini oli tämä kyseinen Viron leiri, jossa toimin leirinvetäjän roolissa. Eli KVT:llä aloitin tänä kesänä. Viron leirin jälkeen kävin myös Portugalissa, jossa olin Evoran kaupungissa ”ympäristönsuojelu”-aiheisella vapaaehtoistyöleirillä vapaaehtoisena.

Aloin tehdä vapaaehtoistyötä siitä syystä, että yhteisöpedagogiopintoihini sisältyy järjestötoiminta, joka tietysti toimii suurimmilta osin vapaaehtoistyön avulla. Opintojeni kautta olen tutustunut erilaisiin järjestöihin mukaan lukien KVT. KVT kiinnostaa minua, koska kansainvälisyys, matkustaminen ja toiminta yhteisen solidaarisuuden puolesta ovat lähellä sydäntäni.

ViroKarulaKodu2_AleksiSalmela2015

MITEN PÄÄDYIT KVT:N LEIRINVETÄJÄKSI?

Päädyin KVT:n toimintaan, kun yhteisöpedagogiopiskelijakaverini Milka mainosti KVT:tä opiskelijoidemme Facebook-ryhmässä sekä ammattikorkeakoulumme nettisivuilla. Olin kuullut järjestöstä aiemmin, ja muutama muukin opiskelijakaveri oli ollut toiminnassa mukana. Minulla oli 20-vuoden ikäisenä unelmana lähteä Yhdysvaltoihin koko kesäksi leirinvetäjäksi, mutta se ei toteutunut tuolloin. Jotain jäi hampaankoloon, ja minusta tuntui, että haluaisin vielä toimia leirinvetäjänä ulkomailla.

KVT haki leirinvetäjiä Suomeen, mutta lopulta en vetäjäksi Suomen leireille, kun paikat täyttyivät nopeasti. Satuin kuitenkin näkemään ilmoituksen KVT:n sivuilla siitä, että Viroon haettiin leirinvetäjiä. Päätin hakea, koska minulla oli kesällä sopivasti aikaa ja pystyin opinnollistamaan leirinvetämisen, eli sain siitä opintopisteitä.

MIKÄ ON PARASTA LEIRINVETÄJÄNÄ TOIMIMISESSA?

Parasta ovat uudet kokemukset ja leirillä tehtävät tuttavuudet, ystävyyssuhteet ja yhdessä tekeminen ja kokeminen. Leirinvetäjänä otat vastuuta toiminnasta ja samalla opit ryhmän ohjaamisesta ja toiminnan organisoimisesta. Leirinvetäjänä olet vastuussa yhteishengen luomisesta, mikä on joskus haastavaa, mutta usein myös palkitsevaa.

Leirinvetäjänä ja vapaaehtoisena voi joutua uudenlaisiin ja yllättäviin tilanteisiin, joista voi oppia paljon. Järjestimme Virossa Viljandin kaupungissa kehitysvammaisille Karula Kodun hoitokodin asukkaille liikunnallisia ja taidekasvatuksellisia aktiviteetteja. En ollut työskennellyt aiemmin kehitysvammaisten parissa, ja monet hoitokodin työntekijöistä eivät puhuneet englantia. Samalla halusin pitää huolta kahden katalonialaisen vapaaehtoisen viihtyvyydestä. Vapaaehtoisryhmämme pienuus toi haasteita kolmen viikon leirillä, mutta toisaalta välillemme syntyi kannustava ja lämmin ystävyys.

TERVEISET KVT:STÄ JA VAPAAEHTOISTYÖSTÄ KIINNOSTUNEILLE!

Kannattaa tulla mukaan sekä leirinvetäjäksi että vapaaehtoiseksi, jos haluaa tutustua ihmisiin ympäri maailman, luoda uusia ystävyyssuhteita ja oppia yhteistyöstä, kulttuureista ja jakamisesta. Kannattaa kuitenkin jonkin verran miettiä, että onko kyseisen leirin tai vapaaehtoistyöorganisaation tarjoama työ sinua kiinnostavaa. Lisäksi vapaaehtoisten määrällä on leirin toimivuuden kannalta merkitystä. Viron leirillä meitä oli yhteensä kolme vapaaehtoista. Leirillä jaksamisen ja innostumisen kannalta noin kymmenen vapaaehtoisen lukumäärä olisi ollut parempi vaihtoehto.

Olin Viron leirin jälkeen vapaaehtoistyöleirillä Portugalissa, jossa leirillä oli 15 vapaaehtoista ja meininki oli sitä myötä myös aika paljon energisempi ja vauhdikkaampi. Lisäksi kehitysvammaisten kanssa tehtävä kolme viikkoa kestävä melko itseään toistava työ ei ole ihan minun juttuni. Siitä syystä suosittelen miettimään, että onko leirin tai vapaaehtoistyöpaikan työ itseä kiinnostavaa.

Portugalissa työmme ei ollut myös itsessään maailman jännittävintä, mutta muu yhteisöllisyys ja muut aktiviteetit tekivät leiristä todella antoisan. Viljandin Karula Kodussa leirinvetäminen oli myös ajoittain antoisaa, mutta jatkossa, kun toimin leirinvetäjänä, haluan tehdä työtä, joka on minulle itselleni palkitsevampaa. Näin ollen voin siis suositella lähtemistä Viroon leirinvetäjäksi, mutta kannattaa lähteä sellaiselle leirille, jonka aihealue on itselle kiinnostava ja mielekäs!

ViroKarulaKodu_AleksiSalmela2015

Kerro muillekin:

Share

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *